Tekoäly ei automaattisesti tuo kilpailuetua, näin johdon on toimittava

Tekoäly ei automaattisesti tuo kilpailuetua, näin johdon on toimittava

Tekoäly on arkipäivää, mutta sen vaikutus yritysten kilpailukykyyn ei ole itsestäänselvyys. AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen ja Alma Median digijohtaja Tommi Raivisto muistuttavat Alman Kestävän kasvun kiihdyttäjä videopodcastissa, että teknologia itsessään ei tee yrityksestä voittajaa, vaan sen tekee kyky muuttaa data ja tekoäly käytännön asiakashyödyksi. Jos johto ei tee tätä valintaa, hyödyt jäävät hajanaisiksi ja kilpailuetu syntymättä.

Data on tuotteistettava

Monella yrityksellä on dataa, mutta usein se on hajallaan eikä muodosta liiketoimintaa. Karoliina Partasen kuvaus on yksinkertainen: data on mahdollisuus toistuvaan arvoon. Johdon tehtävä on nimetä datalle omistaja, valita pilotit ja mitata, miten data muuttuu asiakkaan kokemukseksi.

"Parhaat yritykset onnistuvat nyt konvertoimaan datan uusiksi palveluiksi ja jopa erilaisiksi kuukausittaisiksi tilausmalleiksi, jotka tuovat jatkuvaa tulovirtaa," sanoo Partanen ja antaa käytännön esimerkin suomalaisesta Ourasta, jossa kertamyyntituotteesta siirryttiin datavetoiseen ja kuukausilaskutteiseen palveluun, joka sitoo käyttäjän palveluun ja tuottaa ennustettavaa liikevaihtoa.

Valitse kasvu, älä vain tehokkuutta

Tekoäly voi tuoda yrityksiin tehokkuutta, mutta todellinen arvonluonti syntyy asiakkaan tuottavuudesta. Johdon pitäisi mitata ja palkita juuri sitä. Raivisto ja Partanen näkevät, että tekemisen mittareiksi kannattaa valita sellaisia lukuja, jotka heijastavat asiakkaan saamaa hyötyä: asiakkaan säästämä aika, palvelun elinikäinen arvo tai uuden palvelun konversio- ja säilytysasteet. Näin käännetään investoinnit pitkäjänteiseksi arvonluonniksi, ei yksittäisiksi säästöprojekteiksi.

Raivisto muistuttaa, että tekoäly ei ole taikatemppu:

"Tekoäly on tuonut yritysten käyttöön lukuisia hyviä työkaluja. Näen itse AI:n vahvistajana tai moninkertaistajana."

Se tarkoittaa yrityksille käytännön vaatimuslistaa: laadukas data, toimiva digi-infra ja kyky tehdä toistuvia, tuotannollisia kokeiluja. Heikot datan hallinnan käytännöt johtavat helposti virheisiin ja vääriin päätelmiin.

Keskustelussa nousee esiin myös se, että menestys ei edellytä välttämättä massiivista omaa datavarantoa. Partanen huomauttaa:

"Datan ei välttämättä tarvitse olla omaa. Monet startupit hyödyntävät esimerkiksi julkista dataa ja uudella tavalla analysoimalla ja tulkitsemalla ne ovat toteuttaneet oman ratkaisunsa erinomaisella tavalla."

Yritys voi lähteä esimerkiksi etsimään kumppanuuksia, hyödyntämään erilaisia ekosysteemejä keskittyen siihen, missä yrityksellä on ainutlaatuista toimialatuntemusta. Kumppanit ja rajapinnat voivat nopeuttaa kaupallistamista ja pienentää alkuinvestoinneista koituvia riskejä.

Johto ratkaisee - strategia, resurssit ja kulttuuri tarvitaan

Suomessa käytetään generatiivisen tekoälyn työkaluja laajasti, mutta Partanen ja Raivisto näkevät, että investoinnit ja strateginen suunta eivät aina kohtaa.

Keskustelussa korostetaan, että ilman johdon selkeää valintaa tekoälyn aika jää helposti vain yksittäisten projektien sarjaksi. On tehtävä valintoja selkeillä priorisoinneilla, panostettava dataan ja infraan sekä luovuttava rohkeasti vanhoista toimintamalleista.

Tekoälyn aikakausi ei poista kilpailua, mutta sen logiikka muuttuu. Avain ei ole teknologiassa sinänsä, vaan siinä, tekeekö johto strategisen valinnan: tuotteistaa data, suunnata investoinnit asiakkaan tuottavuuteen, rakentaa tarvittavaa infraa sekä kokeilukulttuuria ja hyödyntää kumppanuuksia. Niille yrityksille, jotka uskaltavat tehdä tämän, tekoäly toimii moninkertaistajana.

Tämä artikkeli on tiivistelmä Alma Median Kestävän kasvun kiihdyttäjä videopodcastin ensimmäisestä jaksosta. Aihetta miten AI muuttaa kilpailua ja kuka voittaa uudessa ajassa, käsitellään yhteensä kolmessa eri keskustelussa AI Finlandin toimitusjohtaja Karoliina Partasen ja Alma Median digijohtaja Tommi Raiviston kanssa. Katso kaikki jaksot!