Puolustusministeri Antti Häkkäsen tervehdys 255. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusministeri Antti Häkkäsen tervehdys 255. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusministeri Antti Häkkänen piti tervehdyspuheenvuoron 255. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 19. tammikuuta 2026.

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät kuulijat.

Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.

Målet med de nationella försvarskurserna är att ge en bred bild av den övergripande säkerhets arrangemangen i vårt land.

Ni har blivit inbjuden till denna viktiga kurs så att genom dina handlingar ytterligare kan stärka vårt lands säkerhet.

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Tämä tarkoittaa, että yhteiskuntamme toimii kaikissa tilanteissa.

Tavoitteena on, että kurssin jälkeen tunnette yhteiskuntamme kriisinkestävyyden kokonaisuuden ja kykenette ottamaan varautumisen paremmin huomioon omassa toiminnassanne ja omassa organisaatiossanne.

Tällä kurssilla vahvistetaan yhteiskuntamme turvallisuutta teidän osaamisenne kautta.

Arvoisat kuulijat,

Venäjä ja sitä tukevat maat muodostavat pitkäkestoisen ja vakavan uhan Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle. Näemme selvästi, että Venäjän imperialistiset pyrkimykset eivät pääty Ukrainaan, vaan se tavoittelee paluuta vähintäänkin vanhojen etupiirien aikaan.

Teemme lujasti töitä rauhan saamiseksi Ukrainaan. Rauhan rakentamisessa pitää kuitenkin olla tarkkana. Rauhanehdot määrittävät Suomen ja Euroopan turvallisuuden pilareita vuosikymmeniksi.

Eurooppa onkin viime kuukausien aikana tehdyillä päätöksillä jatkanut erittäin merkittävää tukeaan Ukrainalle.

Ukrainalle on tärkeää sille kohdennettu vahva ja pitkäkestoinen poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen tuki. Täten mahdollistetaan Euroopan vahvimpien asevoimien, eli Ukrainan asevoimien, pitkän aikavälin toimintaedellytykset.

Me kaikki haluamme rauhaa. Emme halua sotia, mutta meidän on tärkeää antaa Ukrainan kansalle parhaat mahdolliset edellytykset puolustaa itseään Venäjän aggressiota vastaan.

Vastuu Euroopan turvallisuudesta, Ukraina mukaan lukien, on siirtymässä ja jo siirtynyt entistä vahvemmin eurooppalaisille itselleen. Tämä ei ole yllättävä kehitys, vaan se on ollut eri tavoin puheissa jo 1990-luvulta saakka. Kenties yllättävää kuitenkin on tällä hetkellä joka viikkona tapahtuvat ripeät etenemiset tässä kehitystrendissä.

Meidän suomalaisten kannattaa suhtautua tähänkin maltilla ja rauhassa. Tiedämme, mitä meidän on tehtävä kansallisen turvallisuuden eteen ensisijaisesti omin toimin, ja nykyään myös liittolaisten tuella. Vastaamme ensisijaisesti omasta tontistamme myös liittokunnan jäsenenä. Tämä on suomalainen tapa ja myös Suomen Nato-profiili. Teemme enemmän kuin puhumme.

Arvoisat kuulijat,

viime kuukausina kansainvälinen keskustelu on Ukrainan ohella liittynyt erityisesti arktisen alueen merkitykseen.

Arktinen alue on muutaman vuosikymmenen liennytyksen aikakauden jälkeen palannut kylmän sodan kaltaiseksi keskeiseksi turvallisuuteemme vaikuttavaksi näyttämöksi.

Suomi on Naton ulkorajavaltio, jolla on puolet Naton ja Venäjän vastaisesta rajasta. Sijaitsemme sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren että arktista aluetta.

Arktisen alueen turvallisuus on erityisen tärkeää Suomelle. Suomen alueen sotilaallinen puolustus kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen. Tämä käsittää Itämeren alueen ja Baltian maat, Pohjoismaat, arktisen alueen, Jäämeren ja Pohjois-Atlantin.

Sotilaallinen yhteistyö Itämeren ja arktisen alueen Nato-maiden kanssa onkin merkittävästi vahvistunut Nato-­jäsenyyden myötä.

Hallituksen tavoitteena on, että Naton suunnittelu ja rakenteet sekä Suomen asemoituminen niihin tukevat mahdollisimman hyvin Pohjois-Euroopan turvallisuutta Itämereltä arktiselle alueelle. Itämerellä on keskeinen merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle.

Hyvät kuulijat,

puolustushallinto ja hallitus ovat tehneet mittavia toimia turvallisuutemme lujittamiseksi.

Etenemme määrätietoisesti kansainvälisen puolustuspolitiikan saralla. Edistämme tavoitteitamme menestyksekkäästi Natossa, EU:ssa, Nordefcossa, JEF:ssä ja kahdenvälisissä puolustuskumppanuuksissa.

Puolustukseen kohdennetaan turvallisuusympäristön muutosten ja Naton päätösten edellyttämät resurssit. Vuosikymmenen lopulla puolustukseen kohdennetaan jo noin 3 prosenttia bruttokansatuotteestamme.

Olemme parantaneet reserviläisten ja eläkkeelle jääneiden sotilaiden käytettävyyttä mahdollistamalla reserviläisten toiminnan poikkeusolojen joukoissa entistä pidempään.

Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan on mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.

Hallitus valmistelee siviilipalveluslakiin asevelvollisuuslain kaltaisia muutoksia.

Suomi on irtautunut Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta. Palautamme jalkaväkimiinat osaksi poikkeusolojen puolustustamme. Miinojen käytön koulutusta varusmiehille ja reserviläisille sekä miinojen kotimaista tuotantoa valmistellaan jo vauhdilla.

Olemme merkittävällä tavalla puuttuneet hybridivaikuttamiseen, mm. rajoittamalla kiinteistökauppoja, suojaamalla kriittistä infrastruktuuria sekä varautumalla meihin kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen.

Hallituksen asettama parlamentaarinen työryhmä aloittaa nyt työnsä. Sen tehtävänä on tarkastella puolustuksen pitkän aikavälin kehittämistä. Tähän tulevaisuuteen tähtäävään työhön eduskunnan hyväksymät selonteot antavat erinomaiset lähtökohdat.

Haluan vielä korostaa lukuisien toimien yhteisvaikutusta. Kaikilla toimilla tuetaan kansamme henkistä kriisinkestävyyttä. Ukrainankin esimerkit osoittavat, että maanpuolustustahto, kansakunnan yhtenäisyys ja keskinäinen luottamus ovat ratkaisevia maan turvallisuudelle.

Hyvät kurssilaiset,

Suomen mallissa maanpuolustus ja varautuminen perustuvat laajaan yhteistyöhön sekä luottamukseen. Koko yhteiskunnan varautuminen luo kriisinkestävän Suomen.

Kokonaisturvallisuuden mallin mukainen varautuminen näkyy kurssinne osallistujien taustoissa. Läsnä on edustajia läpi koko suomalaisen yhteiskunnan.

Nyt alkava kurssi tulee antamaan teille erinomaiset perusteet isänmaamme turvallisuudesta. Toisaalta kurssi on kuin yrityksen tai organisaation strategian laatiminen. Strategia-asiakirjan tärkein osuus ei ole asiakirjan laatiminen vaan sen toimeenpano.

Siksi korostankin jo näin kurssin avajaisissa kurssin jälkeistä aikaa.

Tärkeintä ovat ne toimenpiteet, joihin ryhdytte kurssin jälkeen. Tähän maanpuolustuskurssin korkeatasoinen opetus ja kurssilla olevat oman alansa asiantuntijat antavat erinomaiset perusteet.

Under de kommande veckorna får du en unik möjlighet att lära dig och bekanta dig med vår säkerhet och vårt försvar.

Använd din expertis i din kurs. Du har blivit utvald till kursen just för att du har en vision och något att bidra till den finska säkerheten genom din egen yrkeskompetens och expertis.

Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Jag önskar dig en bra försvarskurs.

Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.