University of Helsinki

05/13/2026 | Press release | Distributed by Public on 05/13/2026 00:43

Putin ja Trump eivät ehkä olisi aloittaneet sotiaan, jos he olisivat tunteneet sotatieteellistä tutkimusta, Ilmari Käihkö sanoo

Putin ja Trump eivät ehkä olisi aloittaneet sotiaan, jos he olisivat tunteneet sotatieteellistä tutkimusta, Ilmari Käihkö sanoo

Ukrainan ja Iranin sodat näyttävät perustuvan virhekäsityksille. "Vain noin puolet hyökkäyssodista onnistuu", kertoo sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2026.

Jos suurvaltojen johtajat lukisivat enemmän sotatieteellisiä tutkimuksia, voi olla, että Vladimir Putin ei olisi ryhtynyt sotimaan Ukrainassa eikä Donald Trump Iranissa. Kumpikin hyökkäys näyttää perustuneen virhekäsityksille.

- Yksi on lyhyen sodan harha. Toinen on oletus, että vastarinta saadaan murskattua yllättäen, jolloin vihollisen toimilla ei ole enää merkitystä, Helsingin yliopistossa työskentelevä sotatieteilijä, kriisinhallintaveteraani toteaa.

- Yhdysvaltojen hyökkäyksestä tekee vielä tyhmemmän se, että 50 vuotta on sanottu, että Hormuzinsalmi menisi tällaisessa tilanteessa kiinni. Yllättäen se sitten meni.

"Ettei ainakaan oltaisi ihan pihalla"

Kenties suurin harha, johon presidentit lankesivat, on ajatus, että sota ratkaisee helposti poliittisia ongelmia. Niin käy varsin harvoin.

- Vain noin puolet hyökkäyssodista onnistuu, ja mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä harvemmin ne ovat onnistuneet. Yksi syy hölmöille sodille lienee se, että presidentit ovat ympäröineet itsensä pääosin papukaijoilla. Neuvonantajissa tulisi aina olla myös opposition edustajia, dosentti vinkkaa.

Käihkön missio on pitää huolta, että ainakaan Suomen kansa ei olisi aivan pihalla sodan logiikasta. Hänen viime vuonna ilmestynyt teoksensa käy läpi, millaista sota on: sekavaa, arvaamatonta ja vaikeaa lopettaa - mutta joskus vähiten huono vaihtoehto.

"En tee propagandaa"

Parhaillaan hän työstää Elina Hirvosen ja Ville Tietäväisen kanssa nuorille suunnattua kirjaa sodasta sekä suomenkielistä sotateorian oppikirjaa.

Käihkölle on tärkeää, että hänen teoksensa perustuvat tutkittuun tietoon. Hän on tehnyt etnografista kenttätutkimusta sisällissodan jälkeisessä Liberiassa ja Ukrainan vapaa ehtoistaistelijoiden parissa.

- Ukrainalaiset sanoivat heti, että tämä on tärkeä tutkimusaihe ja teemme kaikkemme, jotta onnistut. Sanoin heille, että te petytte siihen, mitä minä teen. En tee propagandaa. Sehän on tietysti se, mitä he toivovat, Ilmari Käihkö arvioi. Pettyivätkö he?

- Kukaan ei ole sanonut, että olisi pettynyt.

Suomen tiedekustantajien liitto valitsi dosentti Ilmari Käihkön teoksen 10 oppia sodasta (WSOY) Vuoden tiedekirjaksi. Arvio kirjasta ilmestyi Yliopisto-lehdessä 2/2026

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

13.5.2026

Topias Haikala

Jaa tämä uutinen

Uutiskirje

University of Helsinki published this content on May 13, 2026, and is solely responsible for the information contained herein. Distributed via Public Technologies (PUBT), unedited and unaltered, on May 13, 2026 at 06:44 UTC. If you believe the information included in the content is inaccurate or outdated and requires editing or removal, please contact us at [email protected]