Tekoälystä tukea naisten terveyttä edistäviin diagnostiikkapalveluihin

Tämä on tuoreen British Medical Journal -lehdessä julkaistun, professori Nina Linderin ja kansainvälisen tutkijaryhmän kirjoittaman artikkelin keskeinen johtopäätös. Artikkeli perustuu tekoälyä hyödyntävän kohdunkaulansyövän seulonnan käytännön toteutukseen Keniassa ja Tansaniassa.

Kohdunkaulansyöpä on äskettäin ohittanut äitiyteen liittyvät kuolemat naisten yleisimpänä kuolinsyynä maailmassa, mikä tekee tästä tutkimuksesta erityisen ajankohtaisen. Artikkeli tarjoaa tärkeitä näkökulmia siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää vastuullisesti kuolleisuuden vähentämiseksi, terveyseroja kasvattamatta.

Keniassa ja Tansaniassa tehty kenttätutkimus toteutettiin Nina Linderin ja professori Johan Lundinin johdolla tiiviissä yhteistyössä paikallisten päätutkijoiden sekä ruotsalaisten kollegojen kanssa.

Tutkimuksessa otettiin käyttöön tekoälyä hyödyntävä sytologinen järjestelmä, joka digitalisoi papa-näytteet ja mahdollistaa niiden etäanalyysin tekoälyn avulla asiantuntijoiden varmistamana. Tutkimus osoittaa, että tekoälypohjainen diagnostiikka voi merkittävästi lisätä seulonnan saatavuutta sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla perinteisiä patologiapalveluja on niukasti.

Pelkkä teknologia ei riitä

Artikkeli korostaa sekä tekoälyn mahdollisuuksia että haasteita sen käyttöönotossa todellisissa olosuhteissa ja painottaa investointien tarvetta infrastruktuuriin, toimitusketjuihin ja paikallisyhteisöjen luottamuksen ylläpitoon.

Linderin mukaan tekoälyyn perustuva sytologia voi vähentää riippuvuutta paikan päällä työskentelevistä patologeista, nopeuttaa diagnoosien saamista ja laajentaa seulonnan pariin pääsevien naisten määrää. Kenttäkokeet toivat kuitenkin esiin myös haasteita. Muun muassa sähkökatkokset ja reagenssien laadun vaihtelu voivat vaikuttaa tekoälyn tuottamien tulosten luotettavuuteen.

Tutkijat varoittavatkin, että ilman investointeja infrastruktuuriin ja integroitumiseen paikallisten terveydenhuoltojärjestelmien kanssa, kehittyneimmätkin teknologiat voivat jäädä hyödyntämättä.

- Pelkkä teknologia ei riitä, toteaa Linder.

- Jotta tekoäly todella hyödyttäisi syrjäseutujen naisia, sen on oltava osa toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää ja sen on perustuttava yhteisöjen luottamukseen.

Pilottiprojekteista laajempaan hyötyyn

Seuraavaksi tutkimusryhmä tulee keskittymään tekoälypohjaisen diagnostiikan laajentamiseen muihin seulontaohjelmiin ja sairauksiin, sekä paikallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen ja yhteisöjen sitouttamiseen.

- Vuosikymmenten ajan naisten terveyttä edistävät diagnostiset menetelmät - kuten papa-näytteisiin perustuva kohdunkaulansyövän seulonta - ovat edellyttäneet korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, sanoo Johan Lundin.

- Lääketieteellisen tekoälyn kehityksen myötä voimme nyt arvioida näitä menetelmiä uudelleen ja ottaa ne käyttöön myös vähäresurssisissa ympäristöissä, mikä tekee diagnostiikasta huomattavasti saavutettavampaa.

Artikkeli julkaistiin British Medical Journalissa (BMJ) 10. lokakuuta 2025 osana joka on toteutettu yhteistyössä Gates-säätiön kanssa. Erikoisjulkaisu sisältää seitsemän artikkelia, joiden toteuttamisvastuussa ovat olleet naiset. Kyseiset artikkelit tarkastelevat sitä, miten teknologiset, sosiaaliset ja systeemiset innovaatiot voivat mullistaa naisten terveyden kaikkialla maailmassa.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kinondo Kwetu Hospitalin (Kenia), Muhimbili University of Health and Allied Sciencesin (Tansania), Uppsalan yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa. Tutkimusta rahoittivat muun muassa Erling-Perssonin säätiö, Knut ja Alice Wallenbergin säätiö sekä Ruotsin tutkimusneuvosto.

FIMM-tehtäviensä ohella Nina Linder on tekoälypohjaisen diagnostiikan vieraileva professori Uppsalan yliopiston naisten ja lasten terveyden laitoksella. Johan Lundin toimii lääketieteellisen teknologian professorina Karoliinisessa instituutissa, globaalin kansanterveyden laitoksella.

Alkuperäinen julkaisu: . Linder N., Nyirenda D., Mårtensson A., Kaingu H., Ngasala B., Lundin J. British Medical Journal 2025;391:e086009. doi:

Uutiskirje