Suomi ja Norja harjoittelivat rajat ylittävää avunantoa kriisitilanteiden varalta

Suomi ja Norja harjoittelivat rajat ylittävää avunantoa kriisitilanteiden varalta

Suomi ja Norja varautuivat 15.-16.9. järjestetyllä valmiusharjoituksella vakaviin onnettomuus-, kriisi- ja hätätilanteisiin. Harjoituksessa Suomi lähetti Norjalle lääkevalmisteita ja lääkinnällisiä materiaaleja kuvitteellisessa kriisitilanteessa. Harjoitus liittyi EU:n yhteisiin rescEU-valmiusvarastoihin, joista osa on sijoitettu Suomeen.

Suomeen on perustettu vuodesta 2023 lähtien EU:n yhteisiä valmiusvarastoja, jotka sisältävät muun muassa lääkevalmisteita, hoitotarvikkeita, henkilösuojaimia ja mittauslaitteita. Suomi on saanut Euroopan komissiolta kokonaisuudessaan 305 miljoonaa euroa valmiusvarastojen perustamiseen. Valmiusvarastoja löytyy myös muista EU-maista, ja ne ovat osa EU:n pelastuspalvelumekanismin strategisia kapasiteetteja.

Yhteinen harjoittelu tukee pohjoismaista varautumista

- Tämän viikon harjoitus oli erinomainen tilaisuus harjoitella materiaalien lähettämistä rescEU-valmiusvarastoista. Kriisitilanteessa materiaalien lähettäminen vaatii toimivaa yhteistyötä apua pyytäneen maan, lähettävän maan ja Euroopan hätäavun koordinaatiokeskuksen välillä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Hatakka sisäministeriöstä.

Materiaalien on oltava lähtövalmiina 12 tunnin kuluessa avuntarjouksen hyväksymisestä.

- On tärkeää, että pystyimme toteuttamaan harjoituksen yhteistyössä EU-komission ja norjalaisten kollegoiden kanssa - rajat ylittävän avunannon harjoittelu vahvistaa valmiutta ja auttaa tunnistamaan mahdollisia käytännön haasteita esimerkiksi lääkevalmisteiden lähettämiseen liittyen", sanoo hankkeen toinen projektipäällikkö Piia Ollila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Pohjoismainen yhteistyö valmiusasioissa on erityisen tärkeää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

- Yhdessä harjoittelu on elintärkeää yhteisen turvallisuutemme kannalta. Pohjoismailla on pitkät perinteet varautumisyhteistyöstä. Erityisesti maidemme pohjoisosissa varautumisen resurssit voivat olla rajalliset. Kriiseihin vastaaminen voi edellyttää rajat ylittäviä toimia, riippumatta siitä, millainen kriisi meitä kohtaa, sanoo harjoituksen norjalainen koordinaattori, pääanalyytikko Anders Gundersen Norjan pelastuspalvelu- ja turvallisuusvirastosta (Directorate for Civil Protection, DSB).

Valmiusvarastojen avulla varaudutaan monenlaisiin uhkiin

Varautuminen kriisitilanteisiin edellyttää toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä myös kotimaassa. Suomeen perustetut valmiusvarastot ovat osa rescEU-hankekokonaisuutta, jota toteuttavat sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus.

RescEU-hankekokonaisuus on jaettu kahteen eri hankkeeseen. RescEU CBRN -hankkeen varastoilla varaudutaan CBRN-uhkiin, joilla tarkoitetaan kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinturvallisuusuhkia. RescEU Medical -hankkeen varastoihin on puolestaan koottu suuronnettomuuksien varalta lääkinnällisiä materiaaleja ja lääkeaineita sekä säteilymittalaitteita.

Tämän viikon harjoitus oli nimeltään RescEU Medical Livex, ja se toteutettiin rescEU Medical -hankkeen toimesta. Harjoitus oli osa laajempaa Rescue Borealis 2025 -harjoitusta, joka huipentuu Oulussa 29.9. - 3.10 järjestettävään kenttäharjoitukseen, jossa on Suomen ja Norjan lisäksi mukana Ruotsi.

Yhteystietoja:
sisäministeriö: projektipäällikkö Ilona Hatakka, p. 0295 488 224, [email protected]
sosiaali- ja terveysministeriö: projektipäällikkö Piia Ollila, p. 0295 163 112, [email protected]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääketukkukauppa: erityisasiantuntija Iiris Koivisto, p. 029 524 8499, [email protected]
Huoltovarmuuskeskus: viestintäasiantuntija Mari Mäkinen, p. 029 505 1114
säteilyturvakeskuksen mediapalvelu, p. 010 850 4761