Ministeri Rantanen: Pohjoismaiden täytyy jatkaa yhdessä siviiliviranomaisten varautumisen vahvistamista

Ministeri Rantanen: Pohjoismaiden täytyy jatkaa yhdessä siviiliviranomaisten varautumisen vahvistamista

Pohjoismaiden siviilivalmiudesta ja varautumisesta vastaavat ministerit tai heidän sijaisensa kokoontuvat Helsingissä 13.11. Niin sanotun Haga-ministerikokouksen puheenjohtajana toimii sisäministeri Mari Rantanen. Ministerit keskustelevat ajankohtaisista Pohjoismaiden kriisivarautumiseen liittyvistä asioista.

Nykyisessä kiristyneessä turvallisuustilanteessa kaikkien Pohjoismaiden on vahvistettava varautumistaan erilaisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin.

- On välttämätöntä, että siviiliviranomaiset ja koko yhteiskunta ovat valmiita vastaamaan erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin. Sotilaallinen varautuminen on elintärkeä osa kansallista turvallisuutta, mutta se ei yksin riitä. Sotilaallisen puolustuksen ohessa erityisesti siviiliviranomaisia tarvitaan suojelemaan väestöä, infrastruktuuriamme ja yhteiskunnan toimintakykyä, sanoo sisäministeri Rantanen.

Poliisi, rajavalvonta, pelastustoimi ja siviilitiedustelu ovat keskeisiä toimijoita yhteiskunnan turvallisuuden varmistamisessa. Nämä viranomaiset reagoivat ja vastaavat ensimmäisinä uhkiin, jotka eivät ole perinteisiä sotilaallisia hyökkäyksiä mutta jotka voivat silti lamauttaa yhteiskunnan.

Toisaalta esimerkiksi Ukrainassa on nähty, että myös rajavartijoilla ja poliiseilla voi olla maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi pelastushenkilöstö toimii lähellä sodan etulinjaa sammuttaen tulipaloja ja pelastaen ihmisiä sortuneista rakennuksista.

Ukrainasta on paljon opittavaa

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Ukrainan sisäisen turvallisuuden viranomaisia työllistävätkin esimerkiksi väestönsuojelu, jatkuvat sammutus- ja pelastustehtävät sekä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.

Ministerit keskustelevat kokouksessaan siitä, miten Pohjoismaat hyödyntävät Ukrainasta saatuja oppeja siviiliviranomaisten toiminnassa.

- Yhteistyö Ukrainan kanssa on Pohjoismaille erittäin tärkeää. Jatkamme yhdessä Ukrainan vahvaa tukemista. Meillä on paljon opittavaa Ukrainasta erityisesti siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyteen, siviilivalmiuteen, pelastustoimeen sekä siviili-sotilaallisen yhteistyöhön liittyen, ministeri Rantanen sanoo.

Suomi tukee Ukrainaa muun muassa siviilipuolen materiaaliavulla. Lisäksi Suomi ja Ukraina julkistivat toukokuussa kansainvälisen väestönsuojakoalitiohankkeen, jota Suomi ja Ukraina johtavat yhdessä. Tavoitteena on merkittävästi parantaa Ukrainan väestönsuojatasoa rakentamalla uusia väestönsuojia.

Pohjoismaiden asiaa on pidettävä esillä Natossa ja EU:ssa

Pohjoismainen yhteistyö siviilivarautumisen, väestönsuojelun ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi on tiivistynyt viime vuosina. Yhtenä syynä tähän on se, että kaikki Pohjoismaat ovat nyt Naton jäseniä, mikä on osaltaan syventänyt ja selkeyttänyt yhteistyötä. Pohjoismaiden onkin tärkeää edistää yhteisiä intressejään niin Natossa kuin EU:ssa.

Muuttuva turvallisuusympäristö Pohjois- ja Itä-Euroopassa luo selkeän tarpeen myös laajemmalle alueelliselle yhteistyölle. Siksi Pohjoismaiden väliseen Haga-yhteistyöhön voi joissain tilanteissa ja tiettyjen asiakokonaisuuksien osalta olla tarpeen kutsua muitakin lähialueen maita.

Haga-yhteistyöllä vahvistetaan siviilivalmiutta ja varautumista

Haga-yhteistyö on Tanskan, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen välistä poliittista yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan siviilivalmiutta ja varautumista. Yhteistyö sai alkunsa vuonna 2009 Ruotsin Haga-linnassa järjestetystä ministerikokouksesta, ja säännölliset tapaamiset jatkuvat edelleen.

Siviilivalmius tarkoittaa eri viranomaisten toimenpiteitä, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Sisäministeriön vastuulle kuuluvia siviilivalmiuden kokonaisuuksia ovat esimerkiksi pelastustoimi, kansalaisten omatoiminen varautuminen ja väestönsuojelu.

Suomi on tänä vuonna toiminut Haga-yhteistyön puheenjohtajamaana. Seuraavana puheenjohtajavuorossa on Tanska.

Lisätietoja:
pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0295 488 400, [email protected]
neuvotteleva virkamies Wivi-Ann Wagello-Sjölund, p. 0295 488 640, [email protected]