Oppimista ei voi ulkoistaa tekoälylle – näin tekoäly muuttaa yliopisto-opetusta

Oppimista ei voi ulkoistaa tekoälylle - näin tekoäly muuttaa yliopisto-opetusta

Tekoälyn kehitys ja etenkin generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten Copilot ja ChatGPT, ovat viime vuosina vallanneet yhä laajempaa alaa, eikä yliopisto ole poikkeus. Kysyimme professori Kalle Juutilta ja professori Anette Alénilta, miten tekoäly näyttäytyy heidän opetuksessaan.

Vastuulliset tekoälytaidot

Sekä Juuti että Alén ovat ottaneet generatiivisen tekoälyn sovelluksia käyttöön opetuksessaan, sillä he haluavat opettaa opiskelijoilleen tekoälyn vastuullisia käyttötaitoja. Alén hyödyntää yliopiston omaa -työkalua esimerkiksi ensimmäisen vuoden ryhmäopetuksessaan. Kurssilla opiskelijat vertailevat oikeustapausta ja CurreChatin vastauksia sekä pohtivat tekoälyn käyttöä juridisessa tiedonhaussa.

Juutin syventävällä kurssilla opiskelijat tekevät pienryhmissä vaativan kehitysprojektin eli ratkaisukonseptin. Heitä kannustetaan käyttämään kurssin aikana CurreChatia tietyissä työvaiheissa esimerkiksi ideoinnin tukena ja palautteen saamiseksi. Samalla opiskelijat saavat kokemuksia generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä laajan tehtäväkokonaisuuden eri vaiheissa.

Tekoäly muuttaa opetusta

Generatiivinen tekoäly ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kaikkeen yliopisto-opiskeluun.

Professori Kalle Juuti korostaa, että kun tekoälyn kaltaista uutta teknologiaa otetaan käyttöön, täytyy miettiä, miten se muuttaa opetusta ja opiskelua. Tämä tarkoittaa paluuta perusasioiden äärelle, eli mikä on opetuksen tavoite ja kuinka sen tavoitteen toteutumista voi arvioida.

Hän on itse esimerkiksi siirtynyt opettamallaan kasvatustieteen peruskurssilla arvioimaan osaamista luentosalissa tehdyn kirjoitelman perusteella.

- Kirjoitelma on tehokas tapa osoittaa, että opiskelija osaa argumentoida tiettyjä alan perusasioita. Kun kirjoitelma tehdään luentosalissa, opettajan ei tarvitse miettiä, mikä on tekstissä esitettyjen ajatusten alkuperä. Arviointi on kuitenkin aina riippuvaista opintokokonaisuuden tavoitteista, toteaa Juuti.

Samoin Alén korostaa, että koko tutkinnon tasolla on hyvä tunnistaa ne tilanteet, joissa opiskelijan osaamista halutaan mitata kontrolloidusti esimerkiksi järjestämällä valvottuja tenttitilanteita. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa ne tilanteet, joissa generatiivisen tekoälyn työkalujen käyttöä ei voida kontrolloida, ja pyrkiä sen sijaan ohjaamaan ja asettamaan käytölle raamit.

Avoimuutta ja reflektointia

Verkkopedagogiikan asiantuntija Sanna-Katja Parikka suosittelee, että generatiivisen tekoälyn käytöstä kerrottaisiin avoimesti jo kurssin tiedoissa.

- Tällaiseen AI-lausekkeeseen olisi hyvä kuvata esimerkiksi, millä tavoin opiskelijat voivat käyttää näitä työvälineitä kurssilla ja onko joitain kurssitehtäviä, joissa niiden käyttö ei ole sallittua.

Parikka myös suosittelee, että jos generatiivisen tekoälyn työkaluja käytetään jossain kurssitehtävässä, tehtävään sisällytettäisiin aina kriittinen reflektio-osuus, jossa opiskelijoita ohjataan arvioimaan tekoälyn käyttöä ja sen tuottamaa sisältöä.

- Reflektion tarkoitus on syventää oppimista, tukea kriittisen ajattelun taitoja ja todentaa oppimisprosessia. Parhaassa tapauksessa kriittinen reflektio-osuus kytkeytyy vahvasti tehtävän ja kurssin osaamistavoitteisiin.

Linjaukset ja työkalut kunnossa

Sekä Kalle Juuti että Anette Alén kiittelevät, että Helsingin yliopisto tarjoaa hyvät lähtökohdat tekoälyn huomioimiseen opetuksessa. Yliopistolla luotiin ensimmäisen kerran vuonna 2023 linjaukset . Niissä muun muassa kielletään kielimallien käyttö kypsyysnäytteessä.

Oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaaninakin työskentelevä Alén kertoo, että heillä on laadittu yleisiä linjauksia täydentävä ohjeistus, joka koskee etenkin opinnäytetöitä. Generatiivisen tekoälyn käyttö maisteritutkielmassa on sallittua kirjoittamisen tukena, mutta opiskelijaa velvoitetaan läpinäkyvästi kertomaan, millä tavoin hän on hyödyntänyt tutkielmassaan tekoälyä sekä pohtimaan sen käyttöä.

Myös CurreChat saa kiitoksia sekä Juutilta että Alénilta.

- On hienoa, että opiskelijat voivat käyttää generatiivista tekoälyä avoimesti omilla tunnuksillaan osana opiskelua, eikä tarvitse turvautua epämääräisiin ilmaisversioihin, joiden tietoturva jättää kysymyksiä, kehuu Juuti.

Kouluttaudu ja kokeile

Kollegalle, joka haluaisi kehittää omia pedagogisia taitojaan tekoälyn osalta, Anette Alén suosittelee yliopiston koulutuksia. Lisäksi hän kannustaa kokeilemaan CurreChatin käyttöä itselle jo valmiiksi tutussa aiheessa. Näin voi mielekkäästi arvioida, tuottaako tekoäly järkeviä vastauksia.

Parikan mukaan yliopiston opetusteknologiapalveluilta on mahdollista tilata opettajille koulutuksia CurreChatin käyttöön.

Alén pilotoi omalla kurssillaan tekoäly-chatbottia, joka edustaa asiakasta. Opiskelija käy chatbotin kanssa oikeustieteellisen keskustelun kurssin alussa ja lopussa.

- Tällainen tehtävä kehittää paitsi juridisen neuvonnan taitoja myös tekoälyn lukutaitoa. Samalla oma osaaminen tulee näkyväksi, kun sama keskustelu käydään kurssin alussa ja lopussa, luettelee Alén.

Kalle Juuti korostaa, että tekoälyn huomioiminen vaatii etenkin oppiaineiden sisällä yhteiskehittelyä ja ajattelua siitä, mihin asioihin tekoälyä kannattaa hyödyntää ja missä asioissa osaaminen täytyy osoittaa muulla tavoin. Tällainen yhteiskehittely vaatii opettajien työaikaa ja sitä, että on mahdollisuus paneutua opetuksen kehittämiseen.