Siviilipalvelus tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta

Siviilipalvelus tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta

Hallitus esittää 24.9.2026 muutoksia siviilipalveluslakiin. Uudistuksessa siviilipalvelus kytketään aiempaa tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta, ja siviilipalvelusvelvollisten mahdollisuuksia tukea viranomaisia kriisi- ja häiriötilanteissa laajennetaan.

"Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Siviilipalvelusvelvollisten osaaminen ja potentiaali pitää hyödyntää tässä työssä täysimääräisesti. Uudistuksella vahvistetaan mahdollisuuksia tukea viranomaisia erilaisissa yhteiskunnan kriisitilanteissa", toteaa työministeri Matias Marttinen.

Esitys laajentaa siviilipalvelusta suorittavien ja sen suorittaneiden sekä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneiden mahdollisuuksia toimia viranomaisten tukena häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Apua voidaan antaa esimerkiksi suuronnettomuuksissa, tartuntatautiepidemioissa, öljyonnettomuuksissa sekä kadonneiden etsinnässä, muonituksessa ja kalustotehtävissä.

Siviilipalveluksen reservin palvelus kytketään valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin. Sotilaallisten kriisien aikana valtio maksaisi työpalvelusta palveluspaikoille aiheutuvat kustannukset ja palvelus kohdennettaisiin kriisin kannalta keskeisiin tehtäviin, esimerkiksi väestönsuojeluun.

Siviilipalveluksen kokonaiskesto säilyy ennallaan

Siviilipalveluksen kokonaiskesto säilyy 347 päivässä. Jatkossa mahdollistetaan myös kaikkien siviilipalveluksen reserviin kuuluvien kutsuminen kertauspalvelukseen.

Koulutusjakso pitenee nykyisestä neljästä viikosta vähintään viiteen ja enintään kahdeksaan viikkoon. Koulutusjakson sisältöä uudistetaan kokonaisturvallisuutta painottavaan suuntaan. Sisältö muodostuisi jatkossa laaja-alaisesta turvallisuusosaamisesta, jossa huomioitaisiin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden jatkuvuuden tukeminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Myös siirtymistä siviili- ja varusmiespalveluksen välillä helpotetaan. Aloitetusta siviilipalveluksesta voi jatkossa siirtyä varusmiespalvelukseen. Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutunut voi puolestaan palata takaisin Puolustusvoimien reserviin riippumatta siitä, onko hän aloittanut täydennyspalveluksen.

Uudistuksella kohdennetaan työpalvelu kokonaisturvallisuutta sekä yhteiskunnan valmiutta, varautumista ja jatkuvuudenhallintaa tukeviin tehtäviin. Siviilipalvelus säilyy palvelusmuotona, joka mahdollistaa asevelvollisuuden suorittamisen vakaumus huomioiden.

Siviilipalveluslain lisäksi hallitus esittää muutoksia sotilasavustuslakiin sekä lakiin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110
erityisasiantuntija Aino-Inkeri Miestamo, TEM, puh. 029 504 7238