Sonja Voutilaisen matka teologian opiskelijasta Lähi-idän tuntijaksi on kulkenut läpi Gazan kriisin ja Abu Dhabin pommitusten

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2026. Kuuntele äänijuttu tai .

Kun Sonja Voutilainen työskenteli viime talvena Suomen suurlähetystössä Yhdistyneissä arabiemiraateissa, hänen ystävänsä tuli lomalle pääkaupunki Abu Dhabiin. Voutilainen oli aiemmin asunut Beirutissa ja Kairossa, mutta niihin ystävä ei ollut halunnut matkustaa.

Arabiemiraateilla oli maine turvallisena matkakohteena.

- Meidän piti mennä käymään alueen suurimmassa moskeijassa, kun näin uutiset. Sanoin ystävälleni, että venataas hetki.

Paikallisten uutismedioiden sovellukset kertoivat, että Yhdysvallat oli iskenyt Iraniin. Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia Arabiemiraateissa, ja suurlähetystön palaverissa oli juuri edellispäivänä käyty läpi riskiskenaarioita. Abu Dhabista on matkaa Iranin rannikolle reilut parisataa kilometriä.

- Meni ehkä kaksi tuntia, ja ulkoa alkoi kuulua paukahduksia. Silloin tajusin, että moskeijareissumme peruuntuu. Sitten peruuntuivat kyllä kaikki muutkin suunnitelmat.

Ensimmäiset päivät Voutilainen vietti ystävänsä kanssa suojassa. Kolmantena päivänä pää meinasi hajota ja kaksikko lähti kuntosalille.

- Siellä tulikin sitten hälytys. Juoksimme kesken treenin parkkihalliin. Olimme siellä hetken ja palasimme jatkamaan.

"Voit itse päättää, millainen teologi sinä olet"

Kun Sonja Voutilainen mietti lukion jälkeen, mitä opiskella, työ kansainvälisissä tehtävissä kutkutti. Voutilainen harrasti kilpatason karatea ja asui Turussa, missä treenasi Suomen naisten maajoukkueen kanssa. Ykköshakukohteekseen hän valitsi kulttuurintutkimuksen Turun yliopistosta.

Viime hetkellä hän päättikin jättää pääsykokeet väliin.

- Tajusin, että en minä ole turkulainen. Oli pakko päästä takaisin Helsinkiin.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta oli Voutilaisen yhteishakulistalla viimeisenä. Hän luki pääsykoeartikkelit, sai täydet pisteet ja pääsi sisään.

Sitten seurasi järkytys.

- Minulle tuli teologi-identiteettikriisi.

Voutilaisen oli vaikea löytää tiedekunnasta ihmisiä, jotka eivät olisi suhtautuneet opetettaviin asioihin oman uskon tai identiteetin rakennuspalikoina vaan avoimesti ilmiötasolla.

Mitä sanoisit opintoja aloittavalle itsellesi nyt?

- Voit itse päättää, millainen teologi sinä olet. Kerro itsestäsi omaa tarinaasi, Voutilainen muotoilee.

Peruskurssi muutti suunnan

Ulkopuoliset ihmiset liittivät teologeihin herkästi ennakkokäsityksiä. Se turhautti häntä.

- Ennakkoluulojen mukaan teologi on todella uskonnollinen. Hän on kristillisesti orientoitunut. Hän on joko opettaja tai pappi.

Voutilainen ei koe mitään näistä kovin vahvasti omakseen.

- No, se uskonnollisuus, suhtaudun siihen vähän eri tavalla. Mutta oma henkinen orientoitumiseni ja se, mitä olen tutkinut ja tehnyt työkseni, ovat minulle kaksi eri asiaa.

Fuksivuonna päälle puski vielä koronapandemia, mutta se tuntui lähinnä helpottavalta. Ei tarvinnut mennä luennoille.

- Minulla oli kapea ajatus, että minun oli päästävä valtiotieteelliseen, jotta voisin päästä kansainväliselle uralle.

Mutta sitten tulikin vastaan jotain, mikä avasi Voutilaiselle uuden maailman ja määrittelisi hänen askeliaan vuosien päähän. Hän meni islamin peruskurssille.

Vastaanottokeskus oli ensimmäinen kontakti Lähi-itään

Vuonna 2015 Suomeen tuli valtavasti turvapaikanhakijoita Irakista, Syyriasta ja muista Lähi-idän maista. Sonja Voutilaisen isä oli perustamassa vastaanottokeskusta, jossa Voutilainen välillä vieraili. Kiinnostus heräsi. Minkä takia nämä ihmiset ovat tulleet Suomeen? Mistä johtuvat ne kriisit, joita he pakenevat? Millaisia heidän kotimaansa ovat?

Teologisen tiedekunnan islamilaisen teologian opintosuunta käynnistettiin vuonna 2019. Sonja Voutilainen oli ensimmäisiä opiskelijoita, jotka valmistuivat siitä maisteriksi.

Opintojen tärkein anti oli arabian kieli. Voutilainen halusi saada yliopistosta jonkun käytännön taidon, ja kielet olivat kiinnostaneet häntä aina.

- Arabia vei minut mukanaan. Tunneista ja läksyistä tuli peruskoulufiilis, mutta se oli vain hyvä. Arabian kielen takia olen saanut työpaikkoja ja vastuurooleja töissä.

Lähtö Libanoniin hirvitti äitiä

Vuonna 2023 Sonja Voutilainen ilmoitti lähtevänsä vaihtoon Beirutiin. Miksi juuri sinne, missä on satamaräjähdyksiä ja hyperinflaatiota ja vallankaappausyrityksiä, hänen äitinsä kysyi.

Tavallaan juuri siksi. Yksi Libanonin konfliktien juurisyy on, että maa on katsomusten ja väestöryhmien mosaiikki. Se kiehtoi Voutilaista.

Kun hän muutti Beirutiin, hänelle selvisi kaksi asiaa. Ensinnäkään hän ei oikeasti osannut arabiaa.

- Olin naurunaihe. Yritin kauheasti puhua arabiaa, mutta se oli ihan surkeaa. Luulin puhuvani sujuvasti, kun olin saanut vitosen kaikista kursseistani.

Asiaa mutkisti se, että Libanonin puhekieli eroaa merkittävästi modernista kirja-arabiasta. Onneksi paikalliset olivat lempeitä ja huumorintajuisia. Voutilainen alkoi tankata paikallismurretta myyjien ja kahvilanpitäjien kanssa.

Toinen Voutilaisen oivaltama asia oli, kuinka heikosti luennoilla oppii tuntemaan Lähi-itää.

- Yliopistossa käytiin läpi, että on shiiat ja sunnit ja ties mitkä. Mutta kun asut Beirutissa kaupunginosassa, jossa elää näitä kaikkia ja lisäksi maroniittikristittyjä, näet todellisuudessa, mitä se on. Näet, miten he hengittävät sitä.

Sellaista ei pysty lukemaan kirjoista, Voutilainen sanoo.

Tuttu alue pommitettiin raunioiksi

Sonja Voutilainen oli toki varautunut uhkiin. Ensimmäisellä Libanonin-reissulla ne kävivätkin toteen. Hän oli ehtinyt opiskella maassa kolme kuukautta, kun Hamas hyökkäsi Israeliin ja Israel Gazaan.

- Kun Gazan tilanne ryöpsähti, oli heti odotettavissa, että se vyöryy myös Libanonin rajalle.

Hamasia tukeva libanonilainen shiiajärjestö Hizbollah on Israelin verivihollinen. Beirutin kaduilla syntyi valtavia mielenosoituksia, joissa poltettiin Israelin lippuja. Suurlähetystöstä tuli viesti, että mielenosoituksiin ei pidä osallistua. Voutilainen totteli, mutta seurasi tilannetta läheltä.

- Muistan katsoneeni ikkunasta ulos, kun siellä liehuivat Isiksen liput. Siinä vaiheessa olin, että okei, ehkä minä en nyt mene tuonne.

Voutilainen oli tutustunut luennoilla shiialaisiin, jotka asuivat lähellä Beirutin eteläistä kaupunginosaa Dahieta, jossa Hizbollah pitää valtaa. Kun hän vieraili ystävänsä kotona, ajomatka Dahien läpi pysäytti. Katukuvaa hallitsivat marttyyrien kuvat ja rynnäkkökiväärit.

Viime talvena, kolme vuotta ensivierailunsa jälkeen, Voutilainen kävi lomamatkalla Beirutissa ja ajoi taas Dahien läpi. Israel oli pommittanut alueen raunioiksi.

- Ystäväni ovat turvassa, onneksi. Monilla on vuorilla kakkoskoteja.

Kun Iranin sota levisi kevättalvella Arabiemiraatteihin, Sonja Voutilainen piti päänsä kylmänä.

- Osasin suhtautua siihen rauhallisesti. Ahdistavimpia olivat puhelimeen tulevat varoitukset, joita tuli jokaisesta iskusta tietyllä säteellä. Niitä tuli yölläkin.

"Egyptin puhekieli on nyt vahvin arabiani"

Kun Gazan sota syttyi, Voutilaisen yliopisto ilmoitti hänelle, ettei vaihto-opiskelijan turvallisuutta voitu enää taata. Hieman aiemmin Voutilainen oli ollut karatekisoissa Kyproksella, missä hän oli jutellut Egyptin maajoukkueen ottelijoiden kanssa.

- Vaihdoin heidän kanssaan muutaman sanan arabiaksi, ja he sanoivat, että jos ikinä tulet Kairoon, tule meidän kanssamme treenaamaan.

Kuukausi keskustelun jälkeen Voutilainen pakkasi tavaransa ja muutti Kairoon. Helsingin yliopisto ei suostunut muuttamaan vaihtokohdetta lennosta, joten Voutilainen meni yksityiseen kielikouluun.

- Maksoin itseni kipeäksi kolmen kuukauden intensiiviopinnoista. Siihen opintolainani menikin, mutta se oli hyvä sijoitus. En kadu yhtään.

Edessä oli kuitenkin uusi pulma. Egyptin ja Libanonin arabia eroavat toisistaan totaalisesti. Voutilainen joutui taas aloittamaan liki nollasta.

- Monet arabiankieliset leffat ja laulut ovat Egyptin puhekielellä. Minulle sanottiin aina, että kannattaa opetella sitä. Nyt se on vahvin arabian kieleni.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Lue lisää

Uutiskirje