Aluekehittämiskeskustelussa käsiteltiin kokonaisturvallisuutta osana Itäisen Suomen elinvoimaa

Vuosittaiset valtioneuvoston ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut järjestettiin maaliskuun viimeisellä viikolla. Keskustelujen tavoitteena on vuosittain käydä vuoropuhelua valtion ja alueiden välillä, jossa tuodaan esiin niin maakuntien haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Keskusteluissa etsitään ratkaisuja siihen, miten tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. Ajankohtaisina asioina nostettiin esiin erityisesti Itäisen Suomen tilanne ja tulevaan EU-ohjelmakauteen liittyvät tarpeet. Keskustelut ovat tärkeä osa säännöllistä yhteydenpitoa ja maakuntien edunvalvontaa valtion suuntaan.

Tänä vuonna Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan liitot muodostivat yhden aluekehittämiskeskustelujen ryhmistä. Keskustelussa maakunnat toimijoineen haastoivat valtioneuvoston aktiiviseen vuoropuheluun ja ratkaisujen etsimiseen tunnistettuihin haasteisiin: miten valtio voi pitkäjänteisesti tukea alueita rakennemuutoksen keskellä?

Tämän vuoden keskustelujen teemana oli yhdessä sovittu kokonaisturvallisuus. Keskustelun keskeiseksi aiheeksi nousi erittäin ajankohtainen teema: "Itäisten raja-alueiden elinvoima osana kokonaisturvallisuutta". Pääteemoja keskustelussa oli kolme: 1) elinvoimaisuus, 2) pitkäjänteisyys ja 3) arjen turvallisuus.

Toimintaympäristön muutos haastaa itäisiä raja-alueita - pysyviä muutoksia ja uutta elinvoimaa

Itäisten raja-alueiden toimintaympäristön todettiin muuttuneen pysyvästi Venäjän hyökkäyssodan, rajan sulkemisen ja EU-sanktioiden seurauksena. Tilanteen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti koko Suomeen, vaan ne kohdistuvat selvästi enemmän itäisiin raja-alueisiin. Viesti valtioneuvostolle oli, että kyse ei ole väliaikaisesta kriisistä vaan rakenteellisesta murroksesta, joka koskee niin elinkeinorakennetta, työllisyyttä, saavutettavuutta, investointiympäristöä kuin väestönkehitystäkin. Alueilla on menetetty pysyvästi työpaikkoja, elinkeinoja ja arvoketjuja, eikä niitä ole realistista tai tarkoituksenmukaista korvata palaamalla Venäjä-riippuvuuteen, vaikka raja mahdollisesti avautuisi.

Uudet kasvun ja elinvoiman lähteet on rakennettava tietoisesti ja pitkäjänteisesti investoimalla ennen kaikkea elinkeinopolitiikkaan, koulutukseen ja TKI-toimintaan, puhtaaseen energiaan, matkailun uudistamiseen sekä turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviin ratkaisuihin.

Arjen turvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta

Keskustelussa korostui myös arjen turvallisuuden merkitystä. Sillä viitataan sellaisiin teemoihin kuin työ, osallisuus ja yhteisöt, palvelut, saavutettavuus, digi ja energia - kyse ei ole pelkästään rajaturvallisuudesta ja varautumisesta vaan arjen toimivuudesta, joka tutkimusten mukaan lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Alueiden kehityksen sekä elin-, veto- ja pitovoiman kannalta on tärkeää, että alueilla on tarjolla riittävästi laadukkaita palveluja. Arjen turvallisuus tulee nähdä keskeisenä osana elinvoiman kehittämistä. Keskustelussa tuotiin esiin myös tarve kokonaisvaltaisemmalle kehittämisotteelle - ministeriöiden tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta eri sektoreiden vaikutukset toisiinsa tunnistetaan paremmin.

Kumppanuussuunnitelma ja EU-rahoitusratkaisut on valjastettava itäisten raja-alueiden kehittämiseen

Avainasemassa kehittämistoimenpiteiden kannalta ovat aluekehityksen rahoitus ja pitkäjänteinen resursointi. Siksi aluekehittämiskeskustelussa käsiteltiin myös kumppanuussuunnitelmaan ja rahastoon (NRPP - National and Regional Partnership Plan) liittyviä tarpeita - Itäisten raja-alueiden tilanne ja tarpeet on huomioitava tulevan kauden suunnittelussa. On varmistettava, että NRPP tarjoaa välineitä uudistumiseen ja rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseen siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat. Tämä edellyttää rohkeaa uudistumista seuraavaa ohjelmakautta ajatellen. Kuten taustapaperissamme todetaan:

"Itäisten raja-alueiden tilanne edellyttää pitkäjänteisiä ratkaisuja, ei määräaikaisia kriisihankkeita. Investointien, rahoituksen ja vastuiden on muodostettava pysyviä rakenteita, jotka tukevat samanaikaisesti elinvoimaa, huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Alueiden erityistilanne on tunnistettava pysyvänä rakenteellisena kysymyksenä osana kansallista turvallisuutta ja aluekehitystä. Itäisen Suomen rajamaakunnille tarvitaan EU:n tulevalle ohjelmakaudelle erillisratkaisu."

Kymenlaakson puheenvuoroissa korostettiin kaakkoisten rajamaakuntien erityistilannetta ja rahoituskysymysten tärkeyttä

Etänä järjestetyssä tilaisuudessa Kymenlaakson viestejä toivat esiin maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Petteri Jernström ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtaja Satu Mäkelä, joka puhui kahden elinvoimakeskuksen näkökulmasta korostaen myös Kymenlaakson erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkola korosti puheenvuorossaan rahoituksen lisäämisen merkitystä, kaakkoisten rajamaakuntien erityistilannetta, Itäisen Suomen uudistumista koskevan TSI-hankkeen strategisten suositusten toimeenpanoa sekä rajamiljardin hyödyntämistä elinvoiman edistämiseen. Jernström painotti puheenvuorossaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun roolia koulutuksen ja TKI-toiminnan osalta maakunnan uudistumisessa - erityisesti teollisuuden sekä mikro- ja pk-yritysten kumppanina. Liiton välittämällä EU-rahoituksella on toiminnan kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa tärkeä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Mäkelä muistutti yritystukien merkityksestä yritysten liiketoiminnan uudistajina.

Aluekehityspäällikkö Petra Kortelainen