04/08/2026 | Press release | Distributed by Public on 04/07/2026 23:38
Valtion yhtiöomistuksen arvo nousi vuoden 2025 lopussa noin 38 miljardiin euroon, ja yhtiöomistuksista saadut omaisuustulot kasvoivat 1,94 miljardiin euroon. Pörssiomistusten kokonaistuotto kohosi 47,9 prosenttiin.
Vuoden 2025 päättyessä valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo oli noin 38 miljardia (30 miljardia vuonna 2024) euroa. Yhtiöomistusten arvoa kasvatti erityisesti valtion pörssiomistusten erittäin hyvä arvonnousu. Etenkin Fortumin ja Nesteen arvonnousulla oli merkittävä vaikutus salkun kehitykseen yhtiöiden suuren painon takia. Pörssisalkun kokonaistuotto oli 47,9 (-23,8) prosenttia, mitä tuki erinomainen tuottokehitys sekä valtion suoraan omistamassa salkussa, 55,8 (-34,9) prosenttia että Solidiumin salkussa, 36,5 (-8,8) prosenttia.
Vuonna 2025 valtio sai yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,94 miljardia euroa (1,45 vuonna 2024).
Vuoden lopussa valtion kaikkien pörssiomistusten arvo oli 25,0 (17,7) miljardia euroa. Siitä valtion suoran pörssiomistuksen osuus oli 16,0 (10,8) miljardia euroa ja Solidiumin osakeomistuksen osuus 9,0 (6,9) miljardia euroa. Listaamattomien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo oli omistajaohjauksen arvonmäärityksen mukaan vuoden lopussa noin 12,7 (12,1) miljardia euroa.
Vuonna 2025 yhtiöiden toimintaympäristöä leimasi edelleen vaisu talouskasvu, korkea epävarmuus ja jatkuvat geopoliittiset jännitteet. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ja liikevoitto ovat pysyneet viime vuoden tasolla, mutta listaamattomien yhtiöiden investoinnit, 1 047 miljoonaa euroa, kääntyivät nousuun vuonna 2025.
"Vaikka talouden kokonaiskuva oli edelleen haastava monella toimialalla, yritysten suorituksessa oli myös orastavaa optimismia. Yhtiöiden pitkäjänteinen työ kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi näkyi hyvänä taloudellisena suorituksena," sanoo ylijohtaja Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.
Vuoden 2025 päättyessä valtiolla oli omistuksia 73 yhtiössä, joista 41 oli kaupallisin perustein toimivia yhtiöitä ja 32 erityistehtäväyhtiöitä. Valtio-omisteiset yhtiöt työllistivät yhteensä noin 275 000 (280 000) työntekijää.
Yhtiöjärjestelyiden osalta vuosi 2025 oli aktiivinen valtion omistajaohjauksessa. Posti Groupin listautumisanti ja -myynti toteutettiin syksyllä 2025. Postin osakkeet kiinnostivat sekä kotimaisia että kansainvälisiä sijoittajia, ja osakemyynti ylimerkittiin moninkertaisesti. Yleisökysyntää vauhditti mahdollisuus merkitä bonusosakkeeseen oikeuttavia osakkeita. Osakekohtainen myyntihinta listautumisessa oli 7,5 euroa, ja vuoden päättyessä Postin osakekurssi oli 8,6 euroa. Postin osake nousi 14 prosenttia loppuvuoden aikana. Osakemyynnin ja listautumisen jälkeen valtio omistaa Postin osakkeista 65,8 prosenttia, ja se sai myyntituloja 100 miljoonaa euroa sekä tammikuussa 2025 maksetun ylimääräisen 150 miljoonan euron osingon osana listausprojektia.
Valtiosta tuli Valmet Automotiven enemmistöomistaja syksyllä 2025. Samalla sen tytäryhtiö Ioncor eriytettiin siirrettäväksi Finnish Minerals Groupin omistukseen.
Osana hallitusohjelman tavoitteiden edistämistä omistajaohjaus on tehnyt suunnitelman hallituksen investointiohjelman rahoittamiseksi omaisuustuloilla. Investointiohjelmaa on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuustuloilla noin 3 miljardilla eurolla.
Omistajaohjauksen laatima rahoitussuunnitelma koostuu perustason ylittävistä vuotuisista osinkotuloista, tunnistettujen yhtiöiden ylipääomitusten ja ylilikviditeettien purusta sekä mahdollisista yritysjärjestelyistä ja noteerattujen yhtiöiden osakemyynneistä.
Vuonna 2025 hallituksen investointiohjelman rahoitusta omaisuustuloilla kertyi 837 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 352 miljoonaa euroa eli yhteensä 1 189 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 rahoitus koostui Postin myyntituloista, osingoista, Solidiumin ylimääräisestä pääomanpalautuksesta liittyen Kemiran ja Mandatumin myyntituottoihin sekä muista pääomanpalautuksista.
"Hyvin tuottavien pörssiyhtiöiden myymistä investointien rahoittamiseksi tulisi harkita tarkoin, etenkin mahdollisten myyntien ja todellisten likviditeettitarpeiden ajoitusta. Ajattelen, että meidän tehtävämme omistajana on luoda yhtiöille kasvun edellytyksiä ja että tuottavan salkun käyttöä valtion investointeihin tulisi arvioida huolellisesti. Kulutusmenojen kattamiseksi ei tulisi myydä tuottavaa omaisuutta", Maija Strandberg toteaa.
Omistajaohjauksen näkökulmasta keskeisintä olisi, että valtiolla olisi pitkäjänteinen, yli vaalikausien ulottuva parlamentaarinen yhteisymmärrys yhtiöomistukseen liittyvistä tavoitteista.
"Salkun hyödyntämistä uuden liiketoiminnan luomiseen pitäisi aina punnita kokonaisvaltaisesti. Valtio-omisteisten yhtiöiden taseiden käytön tulee olla tehokasta. Yhteisenä tavoitteenamme tulisi olla omistaja-arvon suojaaminen ja kasvattaminen tuleville sukupolville. Myyntitilanteissa valtion omistuksen tilalle ei juuri löydy kotimaista pääomaa, vaan omistusosuudet siirtyvät ulkomaille", Maija Strandberg sanoo
Jäsenten nimeäminen valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksiin on keskeinen osa valtion aktiivista omistajaohjausta. Vuonna 2025 valtio-omisteisteisten yhtiöiden hallituksiin nimettiin 478 jäsentä. Valtio-omistaja arvioi kokonaisuutena hallitusten kokoonpanoja ja ehdokkailta vaadittavia kompetensseja ja pyrkii varmistamaan, että hallituksissa on riittävän monipuolista osaamista yhtiöiden tilanteeseen ja strategiaan peilaten.
Hallitusjäseniä nimetessään valtio-omistajan tavoitteena on, että hallitusten kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen. Vuonna 2025 kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenistä naisten osuus oli 43 (42) prosenttia. Hallituksen puheenjohtajissa ja toimitusjohtajissa naisten osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Puheenjohtajista naisia oli 29 (27) prosenttia ja toimitusjohtajista 27 (23) prosenttia vuonna 2025.
"Huomioimme diversiteettikysymyksiä laajemmin kuin vain sukupuolikysymyksenä ja samalla pyrimme myös ennakoimaan kokoonpanossa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Hallituksen jäseniltä olemme odottaneet kykyä ja halua sitoutua yhtiöön ja tehtävän vaatimaan ajankäyttöön", Maija Strandberg sanoo.
Valtio-omistajan tavoitteena on, että yhtiösalkun kokonaispäästöt vähenevät. Vuonna 2025 kokonaispäästöt olivat 47 (52) miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Absoluuttiset päästöt vähenivät 10 prosenttia ja hiili-intensiteetti 3 prosenttia. Esimerkiksi Nesteen, Gasumin ja Finnveran kokonaispäästöt laskivat merkittävästi vuodessa.
Lisätietoja: Ylijohtaja Maija Strandberg, VNK, p. 050 407 8423
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]