Hallitus antoi eduskunnalle esityksen lisätalousarvioksi

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen lisätalousarvioksi

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2026 lisätalousarvioksi torstaina 5. helmikuuta. Lisätalousarvio lisää panostuksia kasvuun ja investointeihin, joilla pyritään tukemaan työllisyyskehitystä. Lisäksi tuloarvioita ehdotetaan alennettavaksi.

Vuoden 2026 lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 438 miljoonaa euroa. Varsinaisten tulojen vähennys on 952 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainanoton tarvetta 1390 miljoonalla eurolla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2026 arvioidaan noin 10,8 mrd. euroa. Alijäämää pienentää 1.1.2026 lakkautetun Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Tuloutus ei vaikuta valtion velanottoon. Jos noin 2,3 miljardin euron tuloutusta ei huomioida, on alijäämä 13,1 miljardia euroa.

Kasvutoimilla vauhditetaan talouskasvua, investointeja ja työllisyyttä

Kasvu-, investointi ja työllisyyspaketin toteuttamiseen ehdotetaan yhteensä 145 miljoonan euron kokonaisuutta.

Energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin ehdotetaan 48 miljoonan euron valtuutta. Tukea voidaan kohdistaa joustavasti hankkeisiin, joilla on tulevaisuudessa merkittävä energiantuotanto- ja vientipotentiaali. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset vety- ja sähköpolttoaineet sekä muut liikenteen uusiutuvat polttoaineet (sis. biokaasu), energian varastointiteknologiat ja energiatehokkuusteknologiat.

IPCEI-hankkeisiin (Important Project of Common European Interest) ehdotetaan 78 miljoonan euron valtuutta ja 20 miljoonan euron määrärahaa. IPCEI on valtiontuki-instrumentti, joka mahdollistaa EU:n jäsenmaille strategisesti merkittäviksi tunnistetuilla teollisuudenaloilla mahdollisuuden rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja ensimmäisen teollisen hyödyntämisen hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin. Osallistuminen näihin hankkeisiin tukee elinkeinorakenteen uudistumista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden linkittyä eurooppalaisiin arvoketjuihin.

Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin ehdotetaan
19 miljoonan euron valtuutta ja 6 miljoonan euron määrärahaa. Rahoitus kohdennetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukeviin investointihankkeisiin, kuten muun muassa akkuteknologian ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Muita muutoksia

Laivue 2020 -tilausvaltuutta ehdotetaan kasvatettavan 139 miljoonalla eurolla laivojen rakentamisen lisäkustannusten rahoittamiseksi. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista.

Länsiradan rakentamisvaiheen rahoittamiseksi ehdotetaan 6,2 miljoonan euron lisäystä. Valtion oman pääomanehtoisen rahoituksen enimmäismääräksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 385 miljoonalla eurolla. Valtio sitoutuisi ehdotettuun valtuuteen osakassopimuksen allekirjoituksella sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Fingrid Oyj:n omistusjärjestelyiden toimeenpanoon ehdotetaan 402 miljoonaa euroa. Valtion tarkoituksena on hankkia yhteistyössä OP Pohjolan kanssa omistukseensa kaikki Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamat Fingrid Oyj:n osakkeet.

Saamelaisten psykososiaaliseen tukeen ehdotetaan 0,3 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan valtioneuvoston kanslian toimintamenoista.

Tuloarvioissa on huomioitu valtiovarainministeriön joulukuun ennuste

Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 952 miljoonalla eurolla verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi. Uusi verotuloarvio perustuu joulukuussa 2025 julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen.

Ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 629 miljoonalla eurolla heikentyneiden talousennusteiden ja ennustettua alempien kertymätietojen sekä lähdeveroennusteen alentumisen takia.

Arvonlisäveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 323 miljoonalla eurolla. Muutosta selittää ennakoitua alemmat kertymät sekä heikentyneet veropohjat.

Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Niko Ohvo, p. 0295 530 030

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]