Rikoshyödyn poisottamista tehostetaan – rikos ei saa kannattaa

Rikoshyödyn poisottamista tehostetaan - rikos ei saa kannattaa

Eduskunnalle annettuun esitykseen sisältyvillä lakimuutoksilla tehostetaan rikoshyödyn poisottamista ja vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Esimerkiksi uusi menettämisseuraamus helpottaa rikolliseen toimintaan liittyvän selittämättömän omaisuuden poisottamista. Lisäksi esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön niin sanottu konfiskaatiodirektiivi.

- Järjestäytynyt rikollisuus on vakava turvallisuusuhka ja sen torjuntaan tarvitaan eri keinoja. Näillä lakimuutoksilla rikoshyöty ja rikollinen omaisuus, kuten kultakellojen kaltaiset statussymbolit ja setelitukut, saadaan tehokkaammin pois, jolloin rikosten houkuttelevuus vähenee ja järjestäytyneen rikollisuuden taloudellinen kannattavuus heikkenee, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Keskeiset rikoshyötyä koskevat lakimuutokset

Keskeisin ehdotus on uuden selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen säätäminen. Se voitaisiin tuomita, jos esitutkinnassa tunnistettu omaisuus olisi varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta. Syyttäjältä vaadittavaa näyttöä omaisuuden alkuperästä alennettaisiin eikä mitään yksittäistä rikosta tarvitsisi näyttää toteen.

Toinen keskeinen muutosehdotus on, että menettämisvaatimus voitaisiin jatkossa antaa vastaajalle tiedoksi kuuluttamalla. Tämä olisi poikkeus rikosasian käsittelysäännöistä ja mahdollistaisi menettämisseuraamuksen tuomitsemisen tilanteissa, joissa vastaaja pakoilee oikeudenkäyntiä eikä hänen olinpaikastaan saada tietoa.

Kolmanneksi rahanpesuun kohteena ollut omaisuus voitaisiin jatkossa tuomita menetetyksi myös arvomääräisenä. Tämä tarkoittaisi sitä, että rahanpesijän laillista omaisuutta voitaisiin tuomita menetetyksi pestyä omaisuutta vastaava määrä. Tarkoituksena olisi puuttua erityisesti ammattimaisiin rahanpesijöihin.

Lisäksi esityksessä on rikoshyödyn jäljittämistä, tunnistamista ja hallinnointia koskevia ehdotuksia. Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista ehdotetaan säädettäväksi uusi laki. Muutoksista johtuvia uusia tehtäviä hoitaisivat Keskusrikospoliisi ja Ulosottolaitos.

Ehdotukset ylittävät EU-direktiivin vähimmäisvaatimukset

Lakiesityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n konfiskaatiodirektiivi. Ehdotetut muutokset menevät kuitenkin osittain direktiivin vaatimuksia pidemmälle. Esimerkiksi uusi selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamus ei edellyttäisi, että omaisuus on direktiivissä säädetysti peräisin järjestäytyneestä rikollisuudesta, ja että rikollisuudesta saatu hyöty olisi tyypillisesti huomattavaa. Menettely olisi myös mahdollinen useampien rikosten esitutkinnan osalta kuin direktiivissä edellytetään.

Lisäksi esityksellä vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti rikostorjuntaa ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuutta. Esitys on myös osa hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2025-2030.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan marraskuussa 2026, jolloin konfiskaatiodirektiivi on viimeistään pantava kansallisesti täytäntöön.

Lisätietoa:
lainsäädäntöneuvos Sampo Brander, p. 0295 150 349, [email protected]
ministerin erityisavustaja Annika Hoffrén, p. 0295 150 280, [email protected]

Valtioneuvoston päätökset