Hallituksen esitys laiksi Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta lausuntokierrokselle

Hallituksen esitys laiksi Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta lausuntokierrokselle

Puolustusministeriö lähettää lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Uudessa laissa säädettäisiin kansainväliseen yhteistoimintaan osallistuvan Puolustusvoimien henkilöstön asemasta ja palvelussuhteen ehdoista.

"Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää, että myös lainsäädäntö tukee puolustushallinnon toimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Lakihankkeella varmistamme, että henkilöstöä koskevat säännökset ovat kansainväliseen yhteistoimintaan liittyen ajantasaisia ja että asevelvollisuusjärjestelmää koskeva sääntely toimii tarkoituksenmukaisesti", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Esityksen mukaan Suomen kansalainen voisi antaa Puolustusvoimille kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän osallistuu Puolustusvoimien kansainväliseen yhteistoimintaan. Sitoumuksen antanut henkilö nimitettäisiin tehtävän ajaksi Puolustusvoimien määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Esityksen tavoitteena olisi, että Puolustusvoimat pystyy kokonaisvaltaisesti riittävällä henkilöstöllä osallistumaan kansainväliseen yhteistoimintaan, ja että kyseisiin tehtäviin liittyvät palvelussuhteen ehdot ovat eri tehtävissä yhdenmukaiset ja selkeät.

Kyky toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä koskettaa yhä useampaa asevelvollista, minkä vuoksi esityksessä ehdotettaisiin lisäksi muutettavaksi asevelvollisuuslain sääntelyä palveluksen järjestämisestä ulkomailla siten, että osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen harjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään ei enää edellyttäisi asevelvollisen nimenomaista suostumusta, jos koulutus ja harjoitus liittyisi välittömästi Suomen puolustamiseen ja tapahtuisi Suomen lähialueella.

Muutoksen tavoitteena olisi mahdollistaa asevelvollisten kouluttaminen ja harjoittaminen nykyistä joustavammin Suomen lähialueella, käytännössä Itämerellä sekä Ruotsissa ja Norjassa, joilla on Naton jäsenvaltioina ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella välitön yhteys Suomen puolustamiseen.

Esityksessä ehdotettaisiin lisäksi muutettavaksi sääntelyä kertausharjoituksiin osallistumisesta siten, että kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika olisi kaikille sama 200 päivää sotilasarvosta riippumatta. Tavoitteena on varmistaa edellytykset reserviin kuuluvien asevelvollisten osaamisen ylläpitämiselle ja jatkuvalle kehittämiselle.

Esityksellä toimeenpantaisiin valtioneuvoston puolustusselonteon 2024 kirjaus, jonka mukaan uusien tehtävien edellyttämien resurssien varmistamiseksi on myös tarkistettava lainsäädäntöä niin, että koko Puolustusvoimien henkilöstöä voidaan tarvittaessa käyttää kaikkiin Puolustusvoimien tehtäviin ja että asevelvollisia voidaan käyttää joustavammin Puolustusvoimien ja Naton tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.

Haastattelupyynnöt ministerille erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.

Puolustusministeriössä lisätietoja lausuntokierroksesta antaa vanhempi hallitussihteeri Anna Gau, p. 0295 140 085