Nordean panostukset petostentorjuntaan tuottavat tulosta

Finanssiala ry:n (FA) vuositilasto kertoo pankeilta kerättyjen tietojen perusteella huijausten tilanteesta Suomessa. Vastikään julkaistut luvut kertovat, että rikolliset yrittivät viedä suomalaisten tileiltä yhteensä 148 miljoonaa euroa vuoden 2025 aikana. Summa on merkittävästi suurempi edellisvuoteen verrattuna (+38 %), mikä sinänsä ei ole yllätys. Ovathan huijaukset kansainvälisille rikollisille tätä nykyä poliisin mukaan jopa kannattavampi ansaintakeino kuin huumekauppa.

Huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa pankit onnistuivat torjumaan - eli estämään ja palauttamaan maksuja - kaikista tietoon tulleista huijausyrityksistä yli puolet. Todellisuudessa huijauksia torjutaan kuitenkin vielä huomattavasti enemmän. On mahdotonta mitata, kuinka paljon huijauksia on estetty esimerkiksi tunnistautumisen turvallisuuteen liittyvillä parannuksilla ja tietoisuuden lisäämisellä.

FA:n kokoama tilasto antaa hyvän tilannekuvan siitä, mitä Suomessa huijausten osalta oikein tapahtuu. Oma analyysimme kertoo, että Nordeassa huijauksista aiheutuneet vahingot poikkeavat huomattavasti FA:n tilannekuvasta. Rikollisille menetettyjen varojen kokonaismäärä Suomessa kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, mutta Nordeassa trendi oli päinvastainen: huijausvahinkojen summa saatiin vahvaan laskuun.

Eri huijausmuodoista tietojenkalastelut asettuvat Suomessa kiistatta ylivoimaiseen kärkeen. On lohdullista nähdä, että pankit saivat estettyä vahingot kokonaan 76 prosentissa käsitellyistä tietojenkalastelutapauksista. Myös Nordeassa ehdottomasti suurin massa petosmonitoroinnissa käsiteltävistä tapauksista on tietojenkalastelua. Omilla toimillamme onnistuimme kääntämään vahingot voimakkaaseen, kymmenien prosenttien laskuun vuoteen 2024 verrattuna. Torjumiemme tietojenkalasteluyritysten euromäärä oli yli neljä kertaa suurempi kuin toteutuneet menetykset. Yli 90 prosentissa käsittelemistämme tapauksista vahingot jäivät kokonaan syntymättä.

Muitakin eroja FA:n tilastoon löytyy. Suomalaisia toiseksi eniten piinanneet turvatilihuijaukset jäivät Nordeassa varsin marginaaliseksi. Huijauspuheluita on tälläkin hetkellä runsaasti liikkeellä, joten turvatilipetokset näkyvät FA:n tilastoissa vahvana varmasti myös ensi vuonna.

Nordeassa eniten rahallisia menetyksiä viime vuoden aikana aiheutui toimitusjohtaja- ja laskutushuijauksista. Näille huijauksille on tyypillistä, että yritys tekee maksun tunnistamatta, että kyseessä on huijaus, ja tilanne paljastuu viiveellä. Yrityksiin kohdistetuissa huijauksissa vahingot voivat nousta yhdenkin maksun myötä suuriksi.

Toiseksi eniten vahinkoja aiheutui sijoitushuijauksista. Näihin huijauksiin onnistuimme kuitenkin puuttumaan aiempaa useammin: euroissa mitattuna estimme vahinkoja enemmän kuin niitä syntyi. Sijoitushuijausten torjunnassa tärkeimpiä työkaluja ovat varhainen puuttuminen ja johdonmukainen kommunikointi uhrin kanssa. Rikolliset käyttävät sijoitushuijauksissa runsaasti sosiaalista manipulointia, minkä vuoksi ne ovat haastava huijausmuoto monitoroida. Sijoitushuijauksia jää paljon myös piiloon, sillä uhri ei valitettavasti juuri koskaan ole itse yhteydessä pankkiin. Haluankin rohkaista jokaista, joka epäilee joutuneensa huijauksen kohteeksi: aina kannattaa ilmoittaa pankille ja tehdä rikosilmoitus.