09/15/2025 | Press release | Distributed by Public on 09/15/2025 07:20
EU:n sisä- ja muuttoliikeasioista vastaava komissaari Magnus Brunner vieraili Suomessa sisäministeri Mari Rantasen kutsusta maanantaina 15.9. Vierailullaan hän tutustui muun muassa Vaalimaan rajanylityspaikan järjestelyihin ja rakenteilla olevaan esteaitaan.
Ministerin ja komissaarin keskusteluissa korostui EU:n itäisten ulkorajavaltioiden rooli koko unionin turvallisuuden takaajina. Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja sen valvonnan tehostaminen vahvistaa koko EU:n turvallisuutta muuttuneessa hybridiuhkien ja välineellistetyn maahantulon tilanteessa.
- Meidän on varmistettava, että Suomen ja koko Euroopan Venäjän vastainen ulkoraja pysyy turvallisena. Komission tuki eturintaman maille on välttämätöntä. Olimme hyvin iloisia, että jo komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Suomen-vierailulla saimme tästä vahvan viestin. EU suhtautuu Venäjän uhkaan vakavasti, aivan kuten mekin, sanoo sisäministeri Rantanen.
Vaikka tilanne Suomen itärajalla on tällä hetkellä vakaa, välineellistetyn maahantulon uhka pysyy korkeana.
- Suomella on poikkeuksellinen tilanne, sillä se jakaa yli 1 300 kilometriä pitkän rajan Venäjän kanssa. Komissio tukee Suomea yhteisen EU-rajamme suojelemisessa, mukaan lukien Venäjän ja Valko-Venäjän harjoittamaa muuttoliikkeen välineellistämistä sekä muita hybridiuhkia vastaan. Kahden viime vuoden aikana olemme antaneet Suomelle kohdennettua rahoitusta 80 miljoonaa euroa. Frontex on myös käynnistämässä 150 miljoonan euron tarjouskilpailun laitteista, joista 90 % rahoitetaan EU:n varoista, pääasiassa drooneja varten, komissaari Brunner sanoo.
Komission esityksessä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi Suomen sisäasioiden sektorille, mukaan lukien rajavalvontaan, ehdotetaan 1,6 miljardin euron rahoitusta, mikä on miljardi euroa aiempaa enemmän. Lisärahoitukselle on silti myös välittömiä tarpeita, kuten esimerkiksi drooneilla tehtävän rajavalvonnan ja drooneihin kohdistuvan vastatoiminnan kehittäminen.
- Seuraamme uhkien kehitystä ja vastaamme niihin kaikilla tarvittavilla keinoilla. Itärajan etulinjan jäsenvaltioilla on oltava työkalut droonien havainnointiin ja torjuntaan, mutta myös oma kyvykkyys käyttää tätä teknologiaa ulkorajavalvonnassa. Siksi Suomi, Puola ja Baltian maat pyysivät elokuun lopussa komissiolta, että se osoittaisi tähän lisää rahoitusta jo nykyisellä rahoituskaudella, ministeri Rantanen sanoo.
- Työskentelemme Eastern Flank Watch -valvontaohjelman parissa parantaaksemme reaaliaikaista valvontaa Venäjän rajanaapureina olevissa EU-maissa. Tähän sisältyy droonimuurin rakentaminen. Toteutamme tämän jo kuluvalla kaudella eli kahden seuraavan vuoden aikana. EU:n seuraavan vuonna 2028 alkavan EU:n pitkän aikavälin talousarvion mukaan Suomi saa muuttoliike-, raja- ja turvallisuusinvestointeihin lähes kolme kertaa enemmän rahoitusta kuin edellisellä kaudella, sanoo komissaari Brunner.
Tapaamisessa käsiteltiin myös maahanmuuttoa. Yksi Suomen maahanmuuttopolitiikan prioriteeteista on paluiden tehostaminen. Myös komissio on todennut EU:n maahanmuuttopolitiikan olevan kestävää vain, jos pystytään tehokkaasti palauttamaan ne, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle.
- Paluiden toimivuus on yksi tärkeä tekijä koko EU:n turvallisuuden takaamisessa. Ne, keillä ei ole oikeutta jäädä, rikolliset ja turvallisuusuhkaa aiheuttavat henkilöt on palautettava nopeasti ja tehokkaasti. Suomi tukee yhteisiä eurooppalaisia ponnisteluja palautusten tehostamiseksi, ministeri Rantanen toteaa.
- Tällä hetkellä vain joka viides henkilö, jolla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, palautetaan. Ne, joita ei ole palautettu, voivat liikkua vapaasti jäsenvaltioiden välillä järjestelmää hyväksikäyttäen. Tätä ei voida hyväksyä. Ehdotuksellamme palauttamiseen sovellettavasta uudesta yhteisestä eurooppalaisesta toimintamallista puutumme näihin haasteisiin ja laitamme Euroopan asiat kuntoon. Kehotamme nyt Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varmistamaan, että neuvotteluvaltuudet hyväksytään nopeasti, sanoo komissaari Brunner.
Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, [email protected]