Tutkimus: Palveluintegraatio etenee hyvinvointialueilla – johtaminen on keskeinen onnistumisen edellytys

Tutkimus: Palveluintegraatio etenee hyvinvointialueilla - johtaminen on keskeinen onnistumisen edellytys

Integraation edistäminen on yksi hyvinvointialueuudistuksen keskeisistä tavoitteista. Nordic Healthcare Group Oy:n ja Helsingin yliopiston valtioneuvostolle toteuttama tutkimus tuottaa ensimmäisen valtakunnallisen tilannekuvan toiminnallisen integraation toteutuksesta hyvinvointialueilla.

Toiminnallisella integraatiolla tarkoitetaan asiakkaalle näkyvää palvelujen sujuvuutta ja yhtenäisyyttä. Tutkimuksessa tarkastellaan integraation toteutustapoja, keskeisiä hyötyjä ja esteitä. Tutkimus perustuu laajaan haastatteluaineistoon, jossa ovat mukana kaikki hyvinvointialueet sekä HUS. Lisäksi haastatteluaineistoa on täydennetty kvantitatiivisella analyysilla ja dokumenttiaineistoilla.

Integraatio on edennyt, mutta toteutus ja kypsyys vaihtelevat alueittain

Tutkimuksen mukaan integraatio on edennyt kaikilla alueilla, mutta sen toteutustavat, painopisteet ja kypsyys vaihtelevat alueiden välillä. Alueiden erilaiset lähtökohdat näkyvät siinä, mihin palvelukokonaisuuksiin integraatiota on kohdennettu ja millaisilla toimintamalleilla sitä toteutetaan.

Integraatiota kohdennetaan erityisesti asiakasryhmiin, joilla on laaja ja monimutkainen palvelutarve: ikääntyneisiin, lapsiin ja nuoriin, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaisiin sekä vammaispalvelujen asiakkaisiin.

Hyödyt näkyvät palvelujen sujuvuudessa - taloudelliset vaikutukset syntyvät viiveellä

Tutkimuksessa tunnistetaan, että integraatio parantaa palvelujen sujuvuutta, vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja tukee asiakaslähtöisyyttä. Integraatio vähentää päällekkäistä työtä ja ohjaa asiakkaita tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

Taloudelliset hyödyt kuitenkin syntyvät välillisesti ja realisoituvat pitkällä aikavälillä. Integraatio vaatii alkuvaiheessa investointeja ja muutoksia toimintatapoihin, eikä kustannusvaikutuksia usein voida osoittaa lyhyellä aikajänteellä.

Johtaminen on integraation keskeinen onnistumistekijä

Yksi tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että integraatio on ensisijaisesti johtamiskysymys. Integraatio ei synny yksittäisten toimintamallien avulla, vaan edellyttää samanaikaista kehittämistä rakenteissa, johtamisessa ja arjen toimintatavoissa. Onnistuminen edellyttää yhteisiä tavoitteita, johdon sitoutumista kaikilla tasoilla sekä selkeää vastuunjakoa ja tiedolla johtamisen vahvistamista. Pelkkä organisaatioiden rakenteellinen yhdistäminen ei riitä varmistamaan toiminnallisen integraation toteutumista.

Integraation toteutusta hidastavat erityisesti tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, tiedon jakamisen rajoitteet sekä epäselvä vastuunjako eri toimijoiden välillä. Lisäksi kansallisen ohjauksen hajanaisuus ja hyvinvointialueiden taloudelliset paineet vaikeuttavat integraation systemaattista edistämistä.

Suosituksena asiakasryhmäkohtaiset tavoitteet ja mittarit

Tutkimuksessa suositellaan, että integraation kansallista ohjausta vahvistetaan strategisilla asiakasryhmäkohtaisilla tavoitteilla ja niistä johdetuilla mittareilla. Lisäksi tietopohjaa ja sen hyödyntämistä päätöksenteossa tulee vahvistaa sekä lainsäädännön tulkintoja selkeyttää tiedonkulun parantamiseksi. Myös rahoituksen ennakoitavuutta on lisättävä, jotta integraation kehittäminen on pitkäjänteistä ja tukee palvelujen vaikuttavaa kohdentamista.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group, puh. 050 4100 737, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.