Perusopetuksen rahoitukseen, opetussuunnitelman perusteisiin ja koulun toimintakulttuuriin uudistuksia oppimistulosten parantamiseksi

Perusopetuksen rahoitukseen, opetussuunnitelman perusteisiin ja koulun toimintakulttuuriin uudistuksia oppimistulosten parantamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia perusopetuksen rahoitukseen, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, koulun toimintakulttuuriin, hyvinvointiin, johtamiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön perusopetuksen oppimistulosten parantamiseksi. Esitys luovutettiin opetusministeri Adlercreutzille keskiviikkona 29.4.

Kansalliset arvioinnit sekä kansainväliset tutkimukset, kuten PISA, TIMSS ja PIRLS, osoittavat, että suomalaisten oppilaiden osaamistaso lukutaidossa ja matematiikassa on heikentynyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Samalla heikoimmin osaavien oppilaiden osuus on kasvanut ja huippuosaajien määrä vähentynyt. Oppimistulosten eriytyminen haastaa myös perusopetuksen tasa-arvotavoitteet.

- Suomen tulevaisuus rakennetaan lasten ja nuorten osaamisella. Oppimistulosten lasku on yksi vakavimmista koulutuspoliittisista haasteistamme. Suunnan kääntäminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä perusopetuksen rahoituksesta, perustaitojen varmistamisesta sekä oppilaiden oppimisedellytysten ja hyvinvoinnin parantamisesta, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz.

Työryhmän pääesitykset

Perusopetuksen rahoitusta on vahvistettava

Työryhmän mukaan perusopetuksen rahoitus Suomessa on OECD-maiden keskitasoa, mutta jää jälkeen muista Pohjoismaista. Rahoitusjärjestelmän haasteena on sen heikko kyky vastata kuntien ja koulujen erilaisiin tarpeisiin. Työryhmä esittää valtionosuusrahoituksen vahvistamista, koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen pitkäjänteisyyden varmistamista sekä oppilasmäärän vähenemiseen liittyvien rahoitusleikkausten välttämistä, jotta oppimisen edellytykset eivät heikkene.

Osaamistakuu ja oppilaan arvioinnin kehittäminen

Työryhmä pitää keskeisenä hallitusohjelmaan kirjattua osaamistakuuta, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hallitsee vähimmäistason perustaidot. Osaamistakuun toteutuminen edellyttää opetussuunnitelman oppiainekohtaisten sisältöjen vähentämistä ja selkeyttämistä sekä arviointikäytäntöjen yhtenäistämistä. Opettajan toteuttaman oppilaan arvioinnin tulee tukea oppimista, olla yhdenvertaista sekä välttää koulujen julkista vertailua ja ranking-ajattelua.

Perustaitojen vahvistaminen kehittämisen ytimeen

Työryhmä korostaa, että lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka muodostavat koko oppimispolun perustan. Opetustuntien lisääminen näihin oppiaineisiin on ollut perusteltua, mutta lisäksi opetuksen ohjausta, laatua ja pedagogisia käytäntöjä on kehitettävä johdonmukaisesti. Oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa tulee vahvistaa lisäämällä konkreettisesti lukemisen määrää. Oppilaiden osaamisen vaatimustasoa tulee myös ylläpitää vahvistamalla oppilaiden sinnikkyyttä ja ponnistelua.

Muita ehdotuksia

Oppimistulosten parantaminen edellyttää työrauhaa koulun arjessa. Työryhmä pitää mobiililaitteiden käytön rajoittamista oppitunneilla perusteltuna keinona tukea keskittymistä ja oppimista. Lisäksi opetustilojen, ryhmäkokojen ja henkilöstöresurssien on mahdollistettava opetukseen keskittyminen.

Osaaminen ja hyvinvointi ovat toisiaan vahvasti tukevia toimintoja. Työryhmä esittää pitkäjänteisen kouluyhteisön työ- ja toimintatapojen sekä hyvinvoinnin kehittämishankkeen toteuttamista. Myös koulujen hyvinvointityön johtajuutta tulee vahvistaa.

Opettajien ja rehtoreiden työhyvinvoinnilla on merkitystä oppilaiden oppimiseen. Työryhmä esittää täydennyskoulutuksen vahvistamista erityisesti oppimisen tuen, monikielisten oppilaiden opetuksen, oppilaan arvioinnin ja ryhmänhallinnan osalta.

Oppilaiden oppimista tukevat ratkaisut eivät rajoitu kouluun. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitettävä niin, että kaikilla huoltajilla on todelliset mahdollisuudet tukea lapsensa koulunkäyntiä taustasta, kielestä tai elämäntilanteesta riippumatta. Erityisesti lukemisen tukeminen ja koulumotivaation vahvistaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä.

On hyvä tunnistaa, että kaikki politiikkatoimet, jotka heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa vaikuttavat suoraan koulujen toimintaympäristöihin, lasten oppimisedellytyksiin ja tätä kautta oppimistuloksiin.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258
• opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 02953 30140

Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportti