Valtiovarainministeriö julkaisi selvityksen liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin

Valtiovarainministeriö julkaisi selvityksen liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin

Verolainsäädäntö tukee liikuntaa nykyisellään monin tavoin. Erilaisia verotukia kohdistuu niin liikunta-alan järjestöille, palkansaajille kuin ammattiurheilijoillekin. Työnantajan tarjoaman liikuntaedun enimmäismäärää korotetaan ja laajennetaan. Lisäksi lahjoitusvähennys on laajenemassa liikunta- ja urheilujärjestöille annettaviin lahjoituksiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy useita verotukseen liittyvää selvitystehtäviä. Selvitysten virkavalmistelusta vastaa valtiovarainministeriön vero-osasto. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä sidosryhmiä.

Liikunnan verotusta koskeva selvitys on yksi hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista jokaisessa ikäryhmässä. Osana selvitystyötä valmistui myös selvitys liikuntaa tukevista kansainvälisistä veromalleista.

Liikuntajärjestöjen asema näkyy verotuksessa käytännön etuina

Merkittävimpänä tukena voidaan pitää yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauksia. Liikuntaa edistävistä järjestöistä valtaosa katsotaan verotuksessa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, minkä vuoksi niiden perustoiminta on vapautettu tuloverosta. Järjestöt voivat esimerkiksi hankkia varoja ja teettää vapaaehtois- ja talkootyötä verottomasti.

Järjestön hyväksi vapaaehtoistyötä tekevälle henkilölle voidaan maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia. Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettu perintö- ja lahjaverosta ja ne ovat arvonlisäverovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tuloistaan.

Lahjoitusvähennys on laajenemassa vuoden 2027 alusta myös liikunta- ja urheilujärjestöille annettaviin lahjoituksiin.

Henkilöverotus tarjoaa kannusteita liikkumiseen ja tukee ammattiurheilua

Työnantajat voivat tukea työ- ja virkasuhteessa olevan henkilöstönsä liikkumista henkilöstöeduilla. Esimerkiksi tavanomainen virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaata. Omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa enimmäismäärä on nousemassa 400 eurosta 540 euroon ja laajenemassa luontoharrastuksiin. Myös liikuntasuorituksessa tarvittavien välineiden vuokraus tulisi edun piiriin.

Urheilusta saatujen tulojen erityispiirteet huomioidaan tuloverotuksessa mahdollisuudella rahastoida urheilu-uran aikaisia tuloja. Ammattiurheilijat voivat siirtää urheilutulojaan valmennus- tai urheilijarahastoon, jolloin tuloista maksetaan vero vasta urheilu-uran päätyttyä varojen nostovaiheessa. Urheilijarahastoinnin tarkoituksena on tukea urheilu-uran jälkeistä siirtymävaihetta.

Verotuksen keinot liikunnan lisäämiseen ovat rajalliset ja uusia verotuksellisia keinoja tulisi selvityksen mukaan ottaa käyttöön vain, jos niillä voidaan osoittaa olevan vaikutusta liikunnan lisääntymiseen.

Selvitykset toimivat pohjana hallituksen päätöksenteolle. Hallitus linjaa mahdollisista jatkotoimista myöhemmin.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi