Vanhat kikat uuteen aikaan: näin syntyy seuraavan sukupolven AI-innovaatiot

Tekoäly tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia, mutta ideat eivät synny itsestään, eivätkä prototyypit vielä tarkoita liiketoimintaa. Alma Median Kestävän kasvun kiihdyttäjä videopodcastin kolmannessa jaksossa Alma Median digijohtaja Tommi Raivisto ja AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen käyvät läpi, miten yritykset voivat synnyttää AI-innovaatioita ja kuka ohjaa kehityksen suuntaa. Ydinsanoma on yksinkertainen: johto voi luoda puitteet, joissa ideat muuttuvat markkinoille kelpaaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Innovaatiotalkoot takaisin käyttöön

Partanen kehottaa palaamaan vanhoihin, toimiviin innovaatiojohtamisen käytäntöihin.

"Nyt on aika kaivaa naftaliinista ne vanhat innovaatiojohtamisen prosessit ja käytänteet. Tekoäly avaa jälleen laajan kentän uusia tuote- ja palveluideoita, jotka kannattaa kerätä systemaattisesti työntekijöiltä, asiakkailta ja toimitusketjusta."

Raivisto nostaa myös teknologian moninaisuuden: generatiivisen AI:n ohella käytössä on konenäköä, prediktiivistä analytiikkaa ja luonnollisen kielen käsittelyä. Tämä vaatii moniosaajia ja prosesseja, jotka pystyvät arvioimaan, mitkä ideat ovat teknisesti ja liiketoiminnallisesti toteutettavissa.

Raivisto korostaa, että tekoäly ei ole pelkästään lopputuote, vaan sitä voi käyttää itse innovointiprosessissa.

"Mehän voidaan hyödyntää tekoälyä ideoiden tuottamiseen, niiden rikastamiseen ja analysointiin, markkinatarpeen kartoittamiseen ja toteuttamiseen. Mehän voimme tekoälyllä tehdä tosi ketterästi erilaisia ensimmäisiä versioita, ihan toiminnallisia PoC-kokeiluja (proof of concept) ja minimikelpoisia tuotteita (minimum viable product)" hän tiivistää. Tämän avulla ideat voidaan testata nopeasti ja kustannustehokkaasti ennen skaalausta.

Intrapreneurship ja ulkoiset yhteistyöt mahdollisuutena

Keskustelussa nousee esiin intrapreneurship: ison yrityksen kannattaa mahdollistaa omia sisäisiä startupeja tai erillisiä kokeiluyksiköitä, jotka voivat halvemmalla ja nopeammin kehittää täysin uusia liiketoimintoja. Raivisto muistuttaa, että etabloituneella yrityksellä on usein juuri niitä resursseja - raha, data ja markkinaymmärrys - joita tarvitaan uuden skaalattavan liiketoiminnan rakentamiseen.

Partanen alleviivaa yhteistyön merkitystä: kaikkia ideoita ei tarvitse tehdä itse, ja esimerkiksi startup-yhteistyö voi olla tehokas tapa tuoda uusia ratkaisuja markkinoille. AI Finland pyrkii aktiivisesti löytämään hyviä match-kumppaneita yrityksille, jotta kaupallistaminen nopeutuu ilman suuria alkuinvestointeja.

Datan ja infran merkitys

Molemmat keskustelijat korostavat, että AI-innovaatiot tarvitsevat toimivan datainfran: jos data on hajallaan tai laadultaan heikkoa, ideat eivät muutu luotettaviksi palveluiksi. Raivisto kiteyttää pointin infrastruktuurin roolista: kun digitaalinen infra on kunnossa ja data laadukasta ja saatavilla, idean vieminen tuotantoon ja markkinoille on paljon helpompaa.

Innovaatioita ei synny pelkästään teknisestä osaamisesta, vaan johtamisesta, joka rakentaa prosessit ideointiin, niiden jalostukseen ja kaupallistamiseen. Johto voi vaikuttaa konkretian kautta: nimeällä vastuuhenkilöt, resursoimalla kokeiluohjelmiin, mahdollistamalla intrapreneurship ja tekemällä yhteistyötä startup-ekosysteemin kanssa. Ilman tätä järjestelmällisyyttä monet potentiaaliset AI-ideat jäävät hyödyntämättä - ja kilpailuetu syntyy niille, jotka osaavat viedä ideat toimivaksi liiketoiminnaksi.

Tämä artikkeli on tiivistelmä Alma Median Kestävän kasvun kiihdyttäjä videopodcastin kolmannesta jaksosta. Aihetta miten AI muuttaa kilpailua ja kuka voittaa uudessa ajassa, käsitellään yhteensä kolmessa eri keskustelussa AI Finlandin toimitusjohtaja Karoliina Partasen ja Alma Median digijohtaja Tommi Raiviston kanssa. Katso kaikki jaksot!