Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2026

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

• Suomen sähkön kulutus tammi-kesäkuussa kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 46,1 (43,4) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin alkuvuoden kylmä säätila. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 32 (30) gCO₂/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla.
• Tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi 688 (572) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi.
• Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 571 (510) miljoonaa euroa. Yhtiön keskeiset toiminnan kulut, pois lukien reservikapasiteetin hankinnan ja kunnonhallinnan kulut, kasvoivat sähköjärjestelmän laajenemisen seurauksena.
• Kauden tulos oli 146 (107) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana. Yhtiö käytti kertyneitä pullonkaulatuloja 54 (117) miljoonaa euroa kattamaan liiketoiminnan kustannuksia.
• Yhtiön bruttoinvestoinnit olivat 198 (227) miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuosien 2026-2029 bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, josta katsauskauden lopussa oli sidottu 550 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka: Puhdas, edullinen ja kilpailukykyinen sähköjärjestelmä luo perustaa sähkönkulutuksen kasvulle

Fingridin liikevaihto kasvoi 20 prosenttia katsauskaudella ja oli 688 (572) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nosti kasvanut sähkönkulutus, kantaverkkotariffin korotus vuoden alussa ja tasesähkön kohonnut hinta. Kauden tulos oli 146 (107) miljoonaa euroa. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 198 (227) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.

Samaan aikaan kun rakennamme kantaverkkoa ennätystahtiin, on kysyntä uusille liitynnöille sähköverkkoon jatkunut erittäin vahvana. Kulutusnäkymiä kasvattavat nyt erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Kesäkuun loppuun mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus oli hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä yli kolme gigawattia. Rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho ylitti niin ikään kolme gigawattia. Myös sähkövarastoista on solmittu runsaasti liittymissopimuksia ja jos kaikki hankkeet toteutuvat täysimääräisesti, niiden yhteenlaskettu teho kasvaa noin neljään gigawattiin.

Suomessa on valmiina odottamassa useiden gigawattien edestä pitkälle valmisteltuja uusiutuvan energian hankkeita, jotka odottavat sähkön kulutuksen kasvua. Datakeskukset ja muut isot tasaisen sähkönkulutuksen toimijat - kuten myös koko Suomen sähköjärjestelmä - tarvitsevat lisäksi säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia markkinaehtoisesti syntyvän jouston lisänä. Suurten, tasaisesti sähköä kuluttavien toimijoiden olisi tärkeää aktiivisesti edistää sähkötehon riittävyyttä varmistavia ratkaisuja. Sitä tukee osaltaan myös työ- ja elinkeinoministeriön parhaillaan valmistelema talvienergiatuki, jonka tavoitteena on parantaa sähkön riittävyyttä.

Monelle liittyjälle on tärkeää saada liittymä nopeasti ja etenkin pohjoisemmassa Suomessa liityntöjä voidaan edelleen toteuttaa kansainvälisesti vertaillen nopealla aikataululla. Helpottaakseen sopivien verkkoliityntäpaikkojen löytymistä Fingrid on uudistanut kantaverkon liittymismahdollisuuksia esittelevän Verkkokiikari-karttapalvelun. Se tarjoaa tietoa sähkön tuotannon ja kulutuksen liittymismahdollisuuksien ohella myös sähkövarastojen vapaista aluekohtaisista liityntäkapasiteeteista.

Fingrid on ensimmäisten kantaverkkoyhtiöiden joukossa maailmassa ottanut käyttöön dynaamisen kuormitettavuuden kaikilla 400 kilovoltin voimajohdoilla tehostaakseen kantaverkon käyttöä. Menetelmä perustuu laskennalliseen ohjelmistopohjaiseen ratkaisuun ja mahdollistaa siirtokapasiteettien määrittelemisen huomioiden sääolosuhteet.

Fingrid on hakenut Natura-poikkeuslupaa Lakeuslinjalle, joka on yksi keskeisistä voimajohtohankkeista ja helpottaa Länsi-Suomessa uuden sähkön tuotannon ja Etelä-Suomessa uuden sähkönkulutuksen liittämistä. Poikkeusluvasta päättää ympäristöministeriön esittelystä valtioneuvosto. Pitkittyneet lunastuslupaprosessit voivat viivästyttää rakentamisen aloitusta osassa Lakeuslinjaa.

Työterveys ja -turvallisuus ovat etusijalla Fingridin kaikessa toiminnassa ja tavoitteenamme on nolla tapaturmaa. Koimme alkuvuoden aikana äärimmäisen surullisen tapahtuman, kun palvelutoimittajamme työntekijä menehtyi liikenneonnettomuudessa työpäivänsä aikana. Haluan esittää syvimmät osanottoni.

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Sähkönkulutus Suomessa oli tammi-kesäkuussa 46,1 (43,4) Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 37,5 (34,7) terawattituntia, mikä oli 81,3 (80,1) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
• Suomen sähköjärjestelmään liitettiin tammi-kesäkuussa uutta uusiutuvaa sähkön tuotantokapasiteettia 510 (794) megawattia, josta 108 (536) megawattia oli tuulivoimaa ja 402 (258) megawattia aurinkovoimaa.
• Fingrid solmi noin 50 uutta liittymissopimusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Sopimuksista noin kolmannes koski datakeskuksia. Tämän lisäksi Fingrid mahdollisti uusia liityntöjä asiakkaiden verkoissa.
• Fingridin vastaanottamien liityntäkyselyiden määrä on säilynyt korkealla tasolla. Viimeisen 12 kuukauden aikana Fingrid sai liityntäkyselyitä sähkön kulutuksen osalta noin 68 gigawatin, tuotannon osalta noin 13 gigawatin ja sähkövarastojen osalta noin 32 gigawatin edestä.
• Reservikapasiteetin ennustettua alhaisempi kustannustaso on ohjannut Fingridiä tarkistamaan tasepalvelumaksuja. Fingrid laski tasevastaavien tasepalvelumaksuja 1.3.2026 alkaen 1,35 eurosta 1,05 euroon megawattitunnilta ja 1.5.2026 alkaen 1,05 eurosta 0,65 euroon megawattitunnilta. Lisäksi Fingrid ilmoitti toukokuussa 2026 laskevansa tasepalvelumaksuja 1.7.2026 alkaen 0,65 eurosta 0,40 euroon megawattitunnilta.
• Fingrid otti huhtikuussa 2026 käyttöön dynaamisen kuormitettavuuden kaikilla 400 kilovoltin voimajohdoilla tehostaakseen kantaverkon käyttöä. Fingrid on yksi ensimmäisiä kantaverkkoyhtiöitä, joka ottaa dynaamisen kuormitettavuuden käyttöön tässä laajuudessa. Tekniikka mahdollistaa voimajohtojen siirtokapasiteetin määrittämisen todellisten sääolosuhteiden perusteella ja samalla nykyisten voimajohtojen hyödyntämisen entistä tehokkaammin.
• Fingrid tiedotti helmikuussa 2026 omistusrakenteensa muutoksesta. Omistusrakenteen muutokseen liittyvät järjestelyt saatiin päätökseen toukokuussa 2026. Muutosten jälkeen Suomen valtion omistusosuus on 59,5 prosenttia ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:n osuus 14,2 prosenttia.
  
  

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Fingrid haki 29.1.2024 markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista valvontamenetelmistä kuudennelle, 1.1.2024-31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028-31.12.2031, valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.11.2025 antamassaan ratkaisussa. Fingrid jätti 23.12.2025 valituksen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä nykyiset valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kehittää kantaverkkoa, toteuttaa heikentyneen turvallisuustilanteen edellyttämiä varautumistoimenpiteitä sekä turvata sähkömarkkinalain mukainen kohtuullinen tuotto nopeasti muuttuvassa energiajärjestelmässä. Fingridin arvion mukaan Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät ovat merkittävä heikennys vuoden 2023 lopussa päättyneisiin valvontamenetelmiin.

Markkinaoikeus antoi 12.9.2025 päätöksensä Fingridin ja Teollisuuden Voima Oyj:n tekemiin valituksiin Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Markkinaoikeus ratkaisi asian pääosin Fingridin valituksen mukaisesti. Markkinaoikeus totesi, ettei Fingridin itse ole tarvinnut toteuttaa kaikkia Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan luomisen ja ylläpidon kannalta välttämättömiä toimia ja, Fingridin kannan mukaisesti, että järjestelmäsuojasta voitiin sopia erikseen. Markkinaoikeuden mukaan Fingridillä on ollut oikeus asettaa sähköjärjestelmän suojaamiseen liittyviä ehtoja ja vaatimuksia kantaverkkoon liittymiselle siten, ettei sen ole itse tullut viime kädessä vastata ehtojen ja vaatimusten täyttymisestä omilla toimillaan tai niiden kustannuksista. Markkinaoikeus katsoi lisäksi, ettei Fingrid ollut rikkonut sähkömarkkinalain mukaista kehittämis-, liittämis- tai siirtovelvollisuutta. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin, että Fingridin olisi tullut vahvistuttaa järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteet Energiavirastossa. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.10.2025, sillä yhtiön kannan mukaan Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan toteuttamis- ja ylläpitovastuu kustannuksineen eivät kuulu miltään osin Fingridin järjestelmävastuuseen, eikä järjestelmäsuojan ehtoja tai maksujen määräytymisperusteita tarvitse saattaa Energiaviraston hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus kielsi 1.6.2026 antamassaan välipäätöksessä markkinaoikeuden 12.9.2025 antaman päätöksen täytäntöönpanon. Samalla korkein hallinto-oikeus määräsi, että sen sijasta Energiaviraston 11.1.2024 päätöstä on noudatettava korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajan.

Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Fingrid ja TVO valittivat päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi Energiaviraston päätöksen ja palautti Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksuperusteiden käsittelyn Energiavirastolle 7.11.2025 antamassaan päätöksessä. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 10.12.2025. Korkein hallinto-oikeus kielsi 1.6.2026 antamassaan välipäätöksessä markkinaoikeuden 7.11.2025 antaman päätöksen täytäntöönpanon. Samalla korkein hallinto-oikeus määräsi, että sen sijasta Energiaviraston 30.12.2024 antamaa päätöstä on noudatettava korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajan.

Fingrid valitti 2.1.2026 markkinaoikeuteen Energiaviraston tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Suomen tarjousalueella ei ole riittävästi pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia. Päätöksessään virasto velvoitti Fingridin toimittamaan ehdotuksen tarvittavista järjestelyistä hyväksyttäväksi virastolle viimeistään 1.6.2026. Viraston päätös suojausmahdollisuuksien riittämättömyydestä perustui vain sähkön johdannaispörsseissä viime vuosina käytyyn kauppaan eikä siinä otettu huomioon sähkön johdannaispörssin ulkopuolella käytyä kauppaa. Fingrid on pyytänyt viraston tekemän päätöksen kumoamista ja palauttamaan asian virastolle uutta käsittelyä varten. Fingrid on lisäksi pyytänyt päätökselle täytäntöönpanokieltoa, kunnes tehtyyn päätökseen liittyvä valitusasia saa lainvoiman. Markkinaoikeus hylkäsi 23.2.2026 Fingridin vaatimuksen Energiaviraston päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Muut katsauskauden aikaiset tapahtumat

Fingrid tiedotti helmikuussa 2026 omistusrakenteensa muutoksesta, johon liittyvät järjestelyt saatiin päätökseen toukokuussa 2026. Muutosten jälkeen Suomen valtion omistusosuus on 59,5 prosenttia ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:n osuus 14,2 prosenttia. Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myi noin 20 prosentin omistusosuutensa Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle. Toisessa vaiheessa 50 kappaletta Suomen valtion omistamia A-sarjan osakkeita muutettiin B-sarjan osakkeiksi, jotka valtio myi OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle siten, että yksi B-osake jäi valtiolle.

Huoltovarmuuskeskuksen muututtua valtion virastoksi 1.4.2026 alkaen siirrettiin Huoltovarmuuskeskuksen aiempi 16,2 prosentin osakeomistus Fingridissä Suomen valtiolle.

Loppuvuoden kehitys

Fingrid toistaa 3.3.2026 antamansa tulosohjeistuksen, jonka mukaan Fingrid-konsernin tilikauden 2026 liiketuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, odotetaan kasvavan selvästi vuoden 2025 tasolta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 23.7.2026 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 18 088,71 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 617,11 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 841 984,12 euroa osinkoa maksetaan 28.7.2026.

Lisätietoja:

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5235
Jussi Pohjanpalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5176

Liitteet:

Fingrid Oyj - Puolivuosikatsauksen pörssitiedote 2026.pdf

Fingrid Oyj - Puolivuosikatsaus 2026.pdf