Tekoäly murroksen ytimessä – työ muuttuu nopeammin kuin organisaatiot

Tekoäly murroksen ytimessä - työ muuttuu nopeammin kuin organisaatiot

Tekoäly muuttaa työelämää nopeammin kuin yksikään aiempi teknologinen murros. Business Finlandin rahoittamat Tekoälyjohtajat- ja Meaningful Digital Evolution (MDE) -tutkimusprojektit kokosivat yhteen asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten tekoäly muuttaa johtajuutta, innovaatiotoimintaa ja työn merkityksellisyyttä. Paneelikeskustelu "Johtajuus ja innovaatiot uudessa valossa" järjestettiin osana Työelämän oppimisfoorumia 12.3.2026.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Aava & Bangin tekoälyjohtaja Janne Ikola, Coresbond Oy:n tekninen johtaja Mikko Helminen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkija Liinamaaria Hakola sekä Jyväskylän yliopiston dosentti Jenni Virtaluoto. Keskustelun juonsi projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Jenni Virtaluoto (Jyväskylän yliopisto), Mikko Helminen (Coresbond), Liinamaaria Hakola (Jamk) ja Janne Ikola (Aava & Bang).

Tekoälyn vaikutukset eivät enää ole tulevaisuuden skenaarioita, vaan työ muuttuu jo nyt kaikilla asiantuntija-aloilla. "Kaikkien asiantuntijatehtävissä toimivien työnkuva on jo muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin", totesi dosentti Jenni Virtaluoto paneelikeskustelun aikana.

Virtaluodon mukaan on hyödytöntä yrittää vastustaa väistämätöntä muutosta. Olennaista on se, miten tekoälyn käyttöä yhdessä opitaan ja millaisia hyötyjä sen avulla löydetään. Hän painotti, että tekoälyosaamisesta tulee uusi työelämätaito: "Ne, jotka eivät käytä tekoälyä tai ymmärrä, missä tilanteissa siitä on hyötyä, ovat heikommassa asemassa."

Jyväskylän yliopiston koordimaissa MDE-tutkimushankkeessa on havaittu, että yritykset kamppailevat edelleen arjen työn sirpaleisuuden kanssa. Virtaluoto kuvasi tilannetta osuvasti: "Moni asiantuntija kuluttaa kohtuuttomasti aikaa "teknologiseen sälään" eli matkalaskuihin, kalenterin sovittamiseen tai raporttien kasaamiseen, jolloin itse työn ydin uhkaa sirpaloitua."

Tekoäly noussut johtamisen strategiseksi kysymykseksi

Aava & Bangin Janne Ikola totesi, että suomalaisissa yrityksissä näkyy nyt "valtava määrä signaaleja" liittyen tekoälyyn. Yritykset ovat innostuneita, mutta todelliset kehityshankkeet ovat vasta alkuvaiheessa. Ikola nosti esiin johtamisen suuren haasteen: on ymmärrettävä tekoälyn vaikutukset koko organisaatioon, ei vain yksittäisiin työtehtäviin: "Jos keskitytään vain tekemään nykyisiä rutiineja hieman sujuvammiksi, onko sillä lopulta merkitystä, jos kokonainen työrooli on muuttumassa?"

Ikolan mukaan muutosta on vietävä eteenpäin kahdella raiteella yhtä aikaa. Yhtäältä arjen tasolla tukemalla työntekijöitä, kouluttamalla ja uudistamalla tiimityötä. Toisaalta tarvitaan strategisen tason valintoja, jossa johto määrittää suuntaa, uudistaa rakenteita ja huolehtii osaamisen kehittämisestä. Hän kiteytti tilanteen ilmailuvertauksella, joka nauratti yleisöä mutta osui syvälle asiaan: "Mehän emme voi kerralla hylätä nykyistä toimintatapaamme ja alkaa harjoitella uutta, vaan meidän pitäisi ikään kuin lentävässä lentokoneessa vaihtamaan toinen moottoreista lennon aikana."

Johtajuus muuttuu mutta tarve ei katoa

Paneelikeskustelussa korostui, että tekoäly ei tee johtajaa tarpeettomaksi, mutta muuttaa johtamisen luonnetta merkittävästi. Ikola tiivisti muutosta provokatiivisesti: "Johtamistyylejä on monenlaisia ja monella tavalla voi johtaa. Mutta johtamisen motivaatiot paljastuvat tässä. Jos on päätynyt johtajaksi siksi, että tykkää aseman valtuutuksesta tai korkeasta palkasta tai vallankäytöstä, niin monessa tilanteessa tekoäly voi olla parempi johtaja." Tekoälyltä ei lopu jaksaminen, kärsivällisyys tai kyky tarjota tietopohjaista ohjausta. Mutta juuri siksi ihmisen rooli korostuu entistä enemmän: "Johtajalta tarvitaan aidot ihmisarvot, aito ymmärtäminen ja kyky aikaansaada muutosta ihmisten tekemisessä."

Myös Mikko Helminen painotti johtajien vastuuta luoda olosuhteet oppimiselle ja uskallukselle kokeilla. Hänen mukaansa yritysten on siirryttävä ajatteluun, jossa ei enää mietitä vain olemassa olevien prosessien parantamista, vaan kokonaan uusia toimintamalleja: "Merkityksellisyys tulee siitä, että otetaan uusia teknologioita ja menetelmiä käyttöön eikä pidetä kynsin hampain kiinni vanhasta, mikä tulee muuttumaan. Jos emme itse muutu, joku muu sen tulee muuttamaan."

Tekoäly mahdollistaa uudenlaisen innovaatiotoiminnan

Keskustelussa nousi esiin, että tekoälyllä on valtava vaikutus luovuuteen ja innovaatioihin, jos organisaatiot osaavat hyödyntää sen oikein. Helmisen mukaan tekoäly vähentää rutiininomaista "managerointia" ja vapauttaa aikaa ajattelulle. Samalla datan saatavuus ja laatu paranevat nopeasti, mikä mahdollistaa syvemmän analyysin ja nopeammat päätökset: "Datan avulla pystytään nopeasti miettimään eri skenaarioita ja saamaan siihen tehokkuutta. Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia heille, jotka osaavat sitä hyödyntää."

Ikola puolestaan näkee tekoälyn luovuuden vapauttajana, erityisesti nuorille osaajille. Hän kannustaa nuoria hyödyntämään työkaluja, joita aiemmilla sukupolvilla ei ole ollut käytössä. Työkaluilla voi rakentaa isoakin liiketoimintaa jopa yksinyrittäjänä eikä omaa uraa tarvitse rakentaa työllistymällä isoon korporaatioon, kun sen voi rakentaa itse: "Uskon, että suurin osa ihmisistä on erittäin luovia, mutta heillä ei ole kykyä ja kanavia ilmaista sitä. Esimerkiksi pari vuotta sitten ensimmäisillä kuvageneraattoreilla syntyi valtava määrä kuvia sosiaaliseen mediaan, mutta nehän ovat itseilmaisun muoto samoin kuin tekoälymusiikkigeneraattorit."

Työn merkityksellisyys rakentuu uudella tavalla

Panelistit pohtivat myös työn merkityksellisyyden muuttumista. Kun tekoäly automatisoi osan työstä, mihin ihmiset käyttävät vapautuvan ajan? Helminen kertoi, että hänen oma ajattelunsa on siirtynyt prosessien parantamisesta siihen, miten tekoäly tuottaisi saman asian uudella tavalla. Virtaluoto puolestaan muistutti, että tekoäly toimii hyvänä sparraajana erityisesti silloin, kun ihmisillä on kynnys tuoda ideoitaan esiin ryhmässä: "Monet generatiiviset tekoälyt ovat hyviä sparrailukumppaneita. Ihmisten voi olla vaikea sanoa ideoitaan ääneen ryhmässä. Tekoäly on empaattinen ja jaksaa kuunnella. Se voi auttaa laajentamaan ajattelua."

Hakolan mukaan monissa yrityksissä työntekijät laajentavat roolejaan oman kiinnostuksensa mukaan, ottavat uusia osaamisalueita haltuun ja vahvistavat asemaansa organisaatiossa. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä ja henkilökohtaista kasvua.

Korkeakouluissa muutos näkyy jo nyt

Paneeli osoitti, miten keskeisessä roolissa korkeakoulut ovat tekoälyosaamisen kehittämisessä. Korkeakoulujen lehtoreina toimivat Hakola ja Virtaluoto nostivat esiin koulutuksen roolin. Junioritason tehtävät muuttuvat nopeasti, ja korkeakoulujen on reagoitava opetussuunnitelmillaan: "Omasta osaamisestaan kannattaa pitää huolta ja yrittää vaalia kasvun asennetta omassa itsessään. Kaikkien tietotyötä tekevien ammatit tulevat muuttumaan", Hakola pohti. Tämä haastaa korkeakoulut tiivistämään entisestää työelämäyhteistyötä ja miettimään opetussuunnitelmia työelämätarpeiden mukaisesti. Virtaluoto totesi, että opetukseen tarvitaan nopeita ratkaisuja jo tulevalle lukuvuodelle: "Miten saamme opetettua opiskelijoille asenteen, että uskalletaan kokeilla? Uudessa ajassa johtajienkin on syytä tunnustaa, että olemme kaikki uuden asian äärellä. Kukaan ei osaa sataprosenttisesti sanoa, mitä pitäisi tehdä tai miten muutosta johdetaan. Yhteiskehittäminen on tässä ydin."

Yhteiskunnallinen murros on kivulias mutta täynnä mahdollisuuksia

Ikola pohti myös tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia: "Ainoastaan ihmiset määrittävät, mikä on arvokasta. Kone ei voi meidän puolestamme sitä päättää. Jos isossa kuvassa teknologia osoittautuukin nettonegatiiviseksi ihmiskunnalle, joka tapauksessa tulemme poistamaan tai ratkaisemaan sen, jos se ei hyödytä meitä ihmiskuntana." Hän vertasi tilannetta siirtymään maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan: "Muutokseen liittyy aina se, että luovutaan jostain vanhasta ja mennään toisaalta kohti jotain uutta. Keskustelussa helposti korostuvat ne asiat, jotka jäävät taakse ja loppuvat, mistä täytyy luopua. Silloin unohtuu se, mitä uutta syntyy tilalle."

Keskustelussa todettiin, että tekoälyn suurin vaikutus näkynee vasta silloin, kun uusi sukupolvi alkaa käyttää teknologiaa luovalla, itseilmaisua tukevalla tavalla. Silloin kyse ei ole vain tehokkuuden lisäämisestä vaan uuden bisneksen, taiteen ja innovaatioiden mahdollisuuksista.

Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta muuttaa paljon

Paneelikeskustelun perusteella on selvää, että organisaatiot elävät historiallisen suuren murroksen keskellä. Tekoäly on kulttuurinen ja rakenteellinen muutosvoima, joka koskettaa jokaista työntekijää, johtajaa ja oppilaitosta. Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli, että johtajuus ei katoa, mutta sen on muututtava inhimillisemmäksi ja ylläpidettävä tekoälymylleryksen keskellä ihmisten määrittelemät arvot. Teknologia ei automaattisesti tarkoita ajattelun tylsistymistä, vaan innovaatioita syntyy, kun arjen rutiinit automatisoidaan ja ihmisille vapautuu tilaa luovalle ajattelulle. Keskustelijat olivat myös yksimielisiä siitä, että työn merkityksellisyys rakentuu uudella tavalla, kun tehostamiseen sijaan tai ohella tekoälyä käytetään työn rikastamiseen. Tuntemattoman ja nopean muutoksen edessä kokeilukulttuuri on elinehto, sillä kukaan ei tiedä varmaa polkua, mutta kaikki voivat oppia yhdessä.

Asiasanat