Tutkimus: Suomi selvisi koronapandemiasta verrattain hyvin – kriisin pitkittyminen aiheutti haasteita

Tutkimus: Suomi selvisi koronapandemiasta verrattain hyvin - kriisin pitkittyminen aiheutti haasteita

Turun, Helsingin ja Vaasan yliopistojen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin tuore tutkimus tarkastelee Suomen koronapandemian hallintaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimus toteutettiin valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa, joka perustui hallitusohjelman kirjaukseen laaja-alaisesta koronapandemian opetuksia käsittelevästä tutkimushankkeesta.

Pandemiakriisin opetukset -hankkeen monitieteinen loppuraportti tarjoaa tutkimukseen perustuvan kokonaisarvion koronapandemian hoidosta Suomessa ja kehittämisehdotuksia tuleviin kriiseihin varautumiseksi.

Hanketta johtaneen Henri Vogtin mukaan tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä siitä, että Suomi selvisi koronapandemian hallinnasta kokonaisuutena varsin hyvin, mutta kriisin pitkittyessä haasteet kasvoivat.

"Pandemiassa oikeudellinen kehikko toimi, hallinto säilyi toimintakykyisenä ja tukitoimet tukivat sopeutumista. Taudin pitkittyessä haasteet kasvoivat erityisesti hallinnonalojen ja -tasojen koordinaatiossa, ja vaikutukset kohdistuivat epäsuhtaisesti jo valmiiksi haavoittuviin ryhmiin", Vogt sanoo.

Raportin mukaan Suomen suhteellisen hyvää selviytymistä selittävät keskeisesti vahvat instituutiot, kokonaisturvallisuuteen perustuva varautumismalli ja ennakkoon rakennetut kokonaisturvallisuuden verkostot ja yhteistyörakenteet. Korkea institutionaalinen luottamus edisti kriisin hallintaa mahdollistamalla rajoitustoimien hyväksyttävyyttä, rokotushalukkuutta ja kansalaisten vastuullista toimintaa.

Tutkimus perustuu pääasiassa kirjallisuuskatsauksiin, joita on täydennetty muun muassa haastatteluilla sekä työpaja- ja dokumenttiaineistoilla.

"Raportti tarjoaa olemassa olevia selvityksiä kattavamman kuvan pandemianhallinnasta eri sektoreilla. Tarkastelemme hallintaa kokonaisvaltaisesti järjestelmätasolla sekä tunnistamme millaisia institutionaalisia, oikeudellisia, tiedollisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä Suomen suhteellisen hyvän selviytymisen taustalla oli", Vogt toteaa.

Tutkijat esittävät raportissa useita suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia Suomen kriisivarautumisen parantamiseksi. Tulevaisuuden kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää raportin mukaan vahvempaa kokonaisvaltaista ja systeemistä ajattelua, eri toimijoiden tiivistä vuorovaikutusta sekä oppivampaa, asiantuntijuuteen perustuvaa hallintaa. Kriisinhallinnan kehittämiseksi tulisi vahvistaa epävarmuuksien avointa käsittelyä ja niistä viestimistä, mikä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tukee kansalaisten luottamusta.

Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, [email protected], +358 29 450 3126

Pandemiakriisin opetukset (PAKO) -valtionavustushanke toteutettiin vuosina 2024-2025. Monitieteisessä tutkimusryhmässä oli mukana hallinto-, oikeus- ja taloustieteen sekä lääketieteen ja historia- ja politiikkatieteiden tutkijoita. Hankkeen loppuraportin sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.