Biotalouden vastuullinen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, innovaatiolle ja alueelliselle elinvoimalle

Biotalouden vastuullinen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, innovaatiolle ja alueelliselle elinvoimalle

Biotalous on noussut keskeiseksi ratkaisuksi, kun etsitään keinoja vahvistaa kestävää taloutta, huoltovarmuutta ja alueellista elinvoimaa. Luonnonvara- ja biotalouspäivillä 2025 tarkasteltiin, miten Suomesta voi tulla biotalouden kansainvälinen edelläkävijä muuttuvassa maailmassa.

Luonnonvara- ja biotalouspäivät käynnistyivät maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen puheenvuorolla, jossa korostui biotalouden rooli Suomen elinvoiman ja huoltovarmuuden perustana. Pesosen mukaan biotalouden kehittäminen edellyttää strategisia valintoja, tiivistä yhteistyötä tutkimuksen ja yritysten välillä sekä maakuntien elinvoiman vahvistamista.

EU:n uusi biotalousstrategia tarjoaa Suomelle selkeän viitekehyksen. Strategian neljä painopistettä - reilu kilpailuasetelma, innovaatiot ja rahoitus, biomassan kestävä toimitusketju sekä EU:n globaali edelläkävijyys - luovat perustan kansalliselle kehittämistyölle. Minna Huttunen Euroopan komissiosta muistutti, että biotalous ei ole yksittäinen sektori vaan poikkileikkaava kokonaisuus, joka vaatii johdonmukaisia politiikkatoimia ja investointeja.

Ruokajärjestelmän uudistaminen nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta toi esiin, että vaikka ruuantuotannon omavaraisuus on Suomessa korkealla, tuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille ja osa-aikaisuus lisääntyy. Tämä kehitys vaikuttaa koko ruokajärjestelmän tulevaisuuteen.

Kalatalouden osalta neuvotteleva virkamies Timo Halonen painotti, että uudistuminen vaatii ohjelmallista lähestymistapaa. Hallinnon rooli on toimia mahdollistajana, ja investoinnit tulisi toteuttaa yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on rakentaa yhteinen suunta, tuottavuutta ja talouskasvua.

Uudet teknologiat, kuten solumaatalous, tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia ruokajärjestelmän monipuolistamiseen. Solumaatalous tuo merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle ja edistää kestävyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. VTT:n Emilia Nordlundin mukaan solumaatalous voi hyödyntää sivuvirtoja proteiinin tuotannossa ja tuottaa vuosittain 370 000 tonnia mikrobiperäistä proteiinia.

Kiertotalouden ratkaisut osoittavat, että ympäristöhaasteet voidaan kääntää liiketoimintamahdollisuuksiksi. Origin by Oceanin Noora Westerlund toi esiin, että levä voi korvata raakaöljyn kemianteollisuudessa. Samalla meristä poistetaan ravinteita ja luodaan työtä rannikkoyhteisöille. Tämä on esimerkki siitä, miten ekologinen ennallistaminen voi tuoda taloudellista kasvua.

Biotalouden vastuullinen tulevaisuus rakentuu strategisista valinnoista, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöstä sekä alueiden ja maaseudun elinvoimasta. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko ja kansallinen ruokastrategia luovat pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle, jossa biotalous on keskiössä.

Tutustu Biotalouspäivien esityksiin tästä (pdf). (Tiedosto ei ole saavutettava, esitysten sisältöä on kerrottu uutisessa).

Vuoden 2025 Luonnonvara- ja biotalouspäivät järjestettiin maa- ja metsätalousministeriön ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä Helsingissä 10.-11.9.2025.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Joel Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2133, sähköposti on muotoa [email protected]