Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli sosiaalisen ilmastorahaston kansallista suunnitelmaa

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli sosiaalisen ilmastorahaston kansallista suunnitelmaa

EU:n sosiaalinen ilmastorahasto perustettiin rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt kattavan uuden päästökaupan (ETS2) perustamisen yhteydessä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16. kesäkuuta sosiaalisen ilmastorahaston kansallisen suunnitelman käyttökohteita, varojen allokaatiota sekä rahastoa koskevan suunnitelmaluonnoksen lausunnolle laittoa.

EU:n sosiaalista ilmastorahastoa koskeva asetus astui voimaan 2023. Rahaston kesto on 2026-2032 ja se rahoitetaan ETS1- ja ETS2 -päästökauppojen tuloilla. Jäsenvaltion on laadittava ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jonka perusteella EU-rahoitus myönnetään.

Suunnitelman valmistelua johtaa ympäristöministeriö yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli suunnitelmaa kokouksessaan 16. kesäkuuta ja puolsi suunnitelman lähettämistä lausunnoille. Lausuntokierros käynnistyy juhannuksen jälkeen, ja siitä tiedotetaan erikseen.

Suomen saanto rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toimeenpanoon on osoitettava kansallista omarahoitusosuutta 25 prosenttia. Sosiaalisen tuen suunnitelman kokonaisrahoitus on siten korkeintaan 463 miljoonaa euroa. Suunnitelman laatiminen on välttämätöntä EU-rahoituksen käyttöön saamiseksi, ja kansallista rahoitusta osoitetaan suhteessa EU-rahoituksen saantoon.

Sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea erityisesti kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille

EU:n sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta suunnataan tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille.

EU:n ilmastolain hyväksymisen yhteydessä vuoden 2025 loppupuolella ETS2:n aloitusta lykättiin vuoteen 2028, mutta rahaston kokonaisrahoitus pidettiin samana. ETS2-tulojen puuttumisen aikana rahastoa rahoitetaan yleisen päästökaupan (ETS1) tuloilla.

Toimenpiteillä ja investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä, sekä parantaa päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen saatavuutta.

Arjen kustannukset edellä

Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Toimenpiteitä koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa.

Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnoksessa rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti asumisen ja liikkumisen kustannusten hillitsemiseen eli rakennusten energianeuvontaan, asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, puhtaiden ajoneuvojen hankintaan sekä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteisiin. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava rahaston edellyttämä kohdentuminen energia- ja liikenneköyhyydelle haavoittuviin kotitalouksiin ja mikroyrityksiin. Rahasto asettaa myös useita muita reunaehtoja toimenpiteille.

Lisätietoja: Kehittämisjohtaja Juho Korpi, p. 029 525 0136 ja ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 029 525 0128, ympäristöministeriö; liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Markus Liesegang, p. 029 534 2042, liikenne- ja viestintäministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].